Sivu 11

MOTIVA FORUM Ympäristöministeri Ville Niinistö haluaa Suomen etujoukkoihin EU:n aktivistimaat esittävät 30 prosentin päästövähennyksiä · TEKSTI: ARJA HAUKKASALO · KUVA: TERO PAJUKALLIO deksän EU-maan ryhmään, joka keskustelee unionin päästövähennystavoitteen nostamisesta 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tiukempi tavoite on tarkoitus ottaa käyttöön, vaikka muut maailman maat eivät sitoutuisikaan päästövähennysten kiristämiseen. EU-maiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli noin 14 prosenttia, Kiinan ja USA:n CO2-päästöjen noin 40 prosenttia vuonna 2009. Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan ns. aktivistiryhmä haluaa osoittaa ottavansa vakavasti tarpeen rajoittaa maapallon lämpötilan nousu kahteen asteeseen. Ryhmään kuuluvat Suomen lisäksi muun muassa Ruotsi, Tanska, Saksa, Unkari ja Slovenia. ­ Hallituksen keskustelu Suomen kannasta päästövähennysten yksipuoliseen tiukentamiseen on vielä käymättä. Hallitusohjelman pohjalta sitä harkitaan, jos selvitykset sitä tukevat, Nii· Suomi on liittynyt mukaan yhnistö sanoi syyskuun lopun toimittajatapaamisessa. Aktivistimaat perustelevat tiukempaa päästöjenvähennystavoitetta vihreästä teknologiasta koituvilla talousja työllisyyseduilla. ­ Ympäristöja energiateknologian tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto tuovat useita miljoonia uusia vihreän talouden työpaikkoja Eurooppaan, Niinistö kertoi. Hän viittasi saksalaisten näkemykseen, jonka mukaan muissa maailman maissa, esimerkiksi Kiinassa, ei ole koko yhteiskunnan läpäisevää ympäristöja energiateknologian tietotaitoa. Ne kuitenkin investoivat uusiutuvan energian käyttöön. Niinistö myöntää, että kaupallisten menestystuotteiden aikaansaaminen tutkimuksen ja kehityksen avulla vaatii aikaa useita vuosia. Hänen mukaansa lyhyellä aikavälillä on varmistettava, ettei päästöjen kiristäminen EU-maissa aiheuta hiilivuotoja eli teollisuusyritysten tuotannon Ville Niinistön mukaan on varmistettava, ettei päästöjen kiristäminen EU-maissa aiheuta hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä muualle. siirtymistä EU-alueelta muualle lievempien ympäristömääräysten houkuttelemana. Koska uuden taloustaantuman uhka vähentää yritysten investointi-intoa, Niinistön mielestä Finnveran ja muiden julkisten rahoituslaitosten luotonantovaltuuksia olisi syytä nostaa. Seuraava valtioiden välinen ilmastokokous järjestetään Durbanissa Etelä-Afrikassa marraskuussa. ­ Odotukset eivät ole tulosten suhteen kovin korkealla, Niinistö sanoo. EU-maiden tavoitteena on kuitenkin saada vuonna 2012 päättyvälle teollisuusmaita koskevalle Kioton ympäristösopimukselle jonkinlainen jatkokausi. Samalla on kuitenkin edettävä toisella neuvotteluraiteella, jonka tavoitteena on saada kaikki maailman maat hyväksymään lailliset, sitovat ja kattavat kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet lähivuosien kuluessa. Ilmastopaneeli ryhtyy valmistelemaan ilmastolakia Niinistön mukaan syyskuussa aloittaa ilmasto-, yhteiskunta-, oikeusja teknisiä tieteitä edustavien tiedemiesten paneeli, jonka tehtävänä on valmistella Suomelle ilmastolakia. ­ Tiedemiehet selvittävät, miten eri yhteiskunnan alueilla päästöjä vähennetään tehokkaasti. Tulevaan ilmastolakiin on tarkoitus sisällyttää päästöjen vähennystavoite eri sektoreille sekä myös korjaustoimet ja sanktiot, mikäli tavoitteita ei saavuteta. Niinistö haluaa, että hallitus aloittaa ilmastolain säädäntötyön vuonna 2013. Isossa-Britanniassa ilmastolaki on jo voimassa. Motiva Xpress 3/2011 11 Hallituksen keskustelu Suomen kannasta päästövähennysten yksipuoliseen tiukentamiseen on vielä käymättä. ­ Ydinvoima turvaa hiilidioksidivapaan sähkön perustuotannon, Kylä-HarakkaRuonala kiittelee. Ensi vuonna päästökaupan piiriin tulee lentoliikenne, ja vuodesta 2013 alkaen järjestelmä koskee nykyistä laajemmin muun muassa kemianteollisuutta. Uudella päästökauppakaudella sähkön tuottajat joutuvat ostamaan kaikki päästöoikeutensa huutokaupasta. ­ Teollisuusyritykset saavat päästöoikeuksia edelleen ilmaiseksi, mutta niiden määrä riippuu yrityksen hiilidioksiditehokkuudesta verrattuna oman alan kilpailijoihin. Kylä-Harakka-Ruonala uskoo suomalaisyritysten menestyvän tehokkuusvertailussa.

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy