Kansi |
Timotei TUUKKAtimotei · · · · menestyy koko maassa jälkikasvukyky hyvä hyvä talvenkesto rehun laatu säilyy erinomaisena myös korjuun viivästyessä · sopii myös kahden niiton korjuumenetelmään Nurminata TUUREtimotei · erittäin talvenkestävä · virallisten kokeiden satoisin timotei · erinomainen sulavuus Tuuren laatu on huppuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen. Sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa hitaasti, mikä varmistaa korkealuokkaisen säilörehun aikaansaamisen myös korjuun pitkittyessä. Tuuren talvenkestävyys on samaa luokkaa kuin Ikillä tai muilla kestävimmillä lajikkeilla. Talvenkestävyys riittää tuottavaan viljelyyn Lappia myöten. Suositellaan vyöhykkeille I, II, III, IV Raiheinät Yksivuotiset MEROA-italianraiheinä · satoisa · omaa nopean alkukehityksen Raiheinä Monivuotinen RIIKKA-englanninraiheinä · kauppaan 1983; Boreal Kasvinjalostus Oy · kehitetty toistuvilla massaja yksilövalinnoilla ruotsalaisesta paikalliskannasta Valingesta. talvenkestävyydeltään Riikka on kestävin monivuotinen raiheinä Riikka on hyvin satoisa ja on ollut kokeissa Norleaa ja Sveaa satoisampi kaikissa 1.-3. vuotisissa nurmissa I-III vyöhykkeillä. Riikka toipuu verrannelajikkeita nopeammin talven rasituksista antaen suuren 1. sadon. Sen jälkikasvukyky on myös erinomainen. rehun maittavuus ja sulavuus ovat erittäin hyviä. suositellaan viljelyyn I-II ja III vyöhykkeen itäosiin laidun-ja säilönurmille suhteellisen talvenkestävänä, suuria ja laadultaan hyviä rehusatoja tuottavana lajikkeena. Seokset HEINÄNURMISEOS Perinteinen yleisseos koko maahan. Timoteivaltainen seos kuivaheinäja säilörehunurmien perustamiseen. Seokseen lisätty ruokonataa, joka lisää satotasoa. Seossuhde: Timotei 75 % Nurminata 10 % Ruokonata 15 % Ruokonata RUOKONATA KORA ( ulkomainen ) · satoisa · poudankestävä · viihtyy kaikilla maalajeilla · nopea jälkikasvu · sulavuus ja valkuaispitoisuus nurminadan luokkaa · voimakas ja syvä juuristo · käyttö heinä-, säilöja laidunnurmiin Ruokonata Kora on DLF-Trifolium A/S jaloste ja tuotettu heidän, Tsekin Tasavallan, Pohjois-itäosassa sijaitsevalla koeasemalla. Ilmasto-oloiltaan alue on verrattavissa Pohjois-Euroopan tyypillisiin lämpimän kesän ja kylmän talven kasvu-olosuhteisiin. Lajike on useiden Euroopan maiden kansallisissa lajikeluetteloissa sekä lajikekokeissa; Suomi, USA ja Kanada. SALTEN-nurminata · satoisa koko maassa · erittäin hyvä talvenkestävyys · menestyy hyvin vaikeissakin talvehtimisoloissa Salten on Norjan valtion tutkimusasemalla erityisesti pohjoisiin oloihin jalostettu nurminatalajike. Salten on hyväksytty Suomen, Ruotsin ja Norjan lajikeluetteloihin. Salten tuottaa suurimmat kuiva-ainesadot kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Pohjoisimmilla viljelyvyöhykkeillä ja vanhemmilla nurmilla satoero muihin korostuu Saltenin eduksi. Saltenin alkukehitys on nopea, joten ensimmäinen niitto voidaan tehdä aikaisin. Oikea-aikaisessa niitossa valkuaispitoisuus on samaa luokkaa muiden nurminatalajikkeiden kanssa. Talvituhoja Saltenissa esiintyy vähän. Se talvehtii kaikilla viljelyvyöhykkeillä muita lajikkeita paremmin. Tuukka on Anttilan kasvinjalostuslaitoksen jalostama lajike, jonka alkuperä on Muhoksen vanhoilta nurmilta kerätyistä valioyksilöistä. Tuukka laskettiin kauppaan vuonna 1993. Tuukan viljelyominaisuudet I V vyöhykkeillä keskimäärin Viralliset lajikekokeet 1993 2000 Satoisa, nopean alkukehityksen omaava. Pohjoisimmilla kasvuvyöhykkeillä menestynyt muita lajikkeita paremmin. Valkuaispitoisuudessa muiden lajikkeiden tasoa. Runsaamman sadon vuoksi valkuaissadossakin on lievä ero lajikkeen eduksi. · · PIKALAIDUNSEOS Timotei, 1993-2000, Viralliset kokeet Lajike Kokeita Kokonais1. niiton sato sato kg/ha kg/ha 8663 =100 87 95 96 92 97 96 93 101 4831 =100 89 91 99 97 96 97 99 99 Valkuais % Talvituho % 9 +3 +3 +1 +2 +5 +1 +0 +1 Timothy, Phleum pratense L., 1993-2000, Official variety trials Lajike Tuukka = mittari Botnia 2 Hjan Tiiti Iki Vähäsöyrinki Nokka Jonatan Vega Tammisto 2 29 0 29 29 15 16 21 19 22 13,7 +0,1 +0,0 -0,1 -0,1 +0,1 +0,3 -0,1 +0,1 Kokeita Kok. sato kg/ha 10034 = 100 89 98 90 89 90 1. niiton TalviValk. sato tuho sato kg/ha % 1. niitto 5443 = 100 95 99 95 94 87 3,1 1,0 -0,5 0,5 1,1 1,3 596,2 -21,0 -37,1 -26,8 -176,6 Puna-apila PUNA-APILA · puna-apila on monivuotisiin nurmiin soveltuva nurmipalkokasvi · rehuarvoltaan ja valkuaispitoisuudeltaan arvokas kasvi säilörehunurmiin hyvin kalkituille ja ojitetuille kivennäismaille · puna-apila kärsii liiasta typpilannoituksesta. Suositeltava kylvömäärä puhtaana kasvustona 10-12 kg /ha · seoksissa puna-apilan siemenmäärä n. 4-7 kg / ha · ILMARI-nurminata · · · · satoisa kestävä ja hyvälaatuinen erittäin talvenkestävä kaikille viljelyvyöhykkeille. BARMULTRA-italianraiheinä · antaa monivuotisten nurmien veroisia satoja · viljelyvarma · korkea valkuaispitoisuus Barmultra on meillä pitkään viljelty ja hyvin viljelyyn soveltuva tetraploidinen Italian-raiheinä. Se antaa monivuotisten nurmien veroisia satoja. Barmultra on viljelyvarma, lehtevä yksivuotinen raiheinä, jonka runsas sokeripitoisuus parantaa mm. säilörehun säilyvyyttä. Barmultran sadon valkuaispitoisuus on korkea. Se soveltuu viljeltäväksi koko nurmen viljelyalueella. · Nopeasti satoa antava laidunja säilörehunurmi. Yksivuotisen raiheinän ansiosta saadaan jo kylvövuoden heinäkuussa laiduntamiseen sopiva nurmi. Monivuotiset lajit kasvattavat seuraavaksi vuodeksi normaalin nurmen. Seos kylvetään aikaisin keväällä ilman suojaviljaa tai käyttämällä pientä kauramäärää. Seossuhde: Timotei 40 % Nurminata 35 % Italian raiheinä 15 % Niittynurmikka 10 % Tuure = mittari IKI Tammisto II BOR Vega Vähäsöyrinki Grindstad 12 12 10 12 12 12 Tuukka on Suomen oloissa satoisin ja viljelyvarmin timotein yleislajike. Sekä ensimmäisten niittojen sato, että jälkikasvukyky ovat erittäin hyvät. Tuukka menestyy erinomaisesti kaikilla maalajeilla ja viljelyvyöhykkeillä. Viljelyvyöhykesuositus I V vyöhykkeet. Tuukka tuottaa laadultaan ensiluokkaista nurmirehua. Rehuarvoa eniten kuvaava, sulavuus, on jalostajankokeissa ollut Tuukalla korkeampi, kuin millään muulla lajikkeella. Ilmari on Boreal-Kasvinjalostus Oy:n jalostama kotimainen lajike. Ilmari on satoisa, kestävä ja hyvälaatuinen nurminata. Se periytyy risteytyksestä Kalevi x Antti. Lajikeluetteloon se on tullut vuonna 1999 ja virallisissa lajikekokeissa Ilmari on ollut vuodet 1994-1998. Ilmari on talvenkestävä vielä V-vyöhykkeelläkin ja se tuottaa satoa enemmän kuin Kalevi ja Boris. Satoisuus on samaa luokkaa kuin Antilla ja Kasperilla. Lajike menestyy hyvin kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Rehu on valkuaispitoista ja hyvin sulavaa. MULTAMAAN NURMISEOS Soveltuu heinä-, säilörehuja laidunnurmien perustamiseen multa-, turveja multaville kivennäismaille koko maassa. Seoksen sisältämä monivuotinen raiheinä varmistaa kasvuston alkukehitystä etenkin Pohjois-Suomen vaativissa talvehtimisoloissa. Seossuhde: Timotei 40 % Nurminata 50 % Monivuotinen raiheinä 10% BJURSELE WESTERVOLDIN-raiheinä ( korsittuva ) AGRACO 812 (BARENBRUG HOLLAND B.V.) · · · · · II V vyöhykkeille suositellaan Pohjois-Suomen lyhyeen kasvukauteen sato korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinällä runsassatoinen pohjoisilla alueilla kuiva-ainepitoisuus korkeampi kuin lehtevillä italianraiheinä lajikkeilla Lajike Kpl Kok.sato Satoero Suhdeluku kpl 1.niiton sato kg/ha 16 16 4 1821 172 -223 Suhdeluku Kpl Kuivaaine-% Kpl Valk.-% KASPER-nurminata · satoisa · talvenkestävä · hyvä odelmasadon tuottaja Jalostettu Svalöf Weibullin Pohjois-Ruotsin osastolla Åsissa. Talvenkestävyys on hyvä koko maassa ja erityisen hyvä kestävyys talvituhosieniä vastaan. Kasper on nurminatalajikkeista Saltenin ohella satoisin. Odelmasadon tuottajana erityisen hyvä. Viljelysuositus vyöhykkeille I IV. Soveltuu hyvin runsaslumisille alueille. Suhdeluku 100 123 114 102 101 101 101 99 1. niiton Suhdesato kg/ha luku 3645 447 -35 71 52 207 -17 -43 100 115 99 102 102 106 100 99 Ruotsalainen paikalliskantalajike. Erinomaisen talvenkestävyyden omaava pitkäikäinen ja satoisa lajike vaikeissakin oloissa. Suositellaan erityisesti keski-, itäja pohjois-Suomen lumirikkaille alueille. Kora on saanut Sveitsin virallisissa kokeissa hyvät sulavuusarvot. Ensimmäisen sadon kasvu on hieman hitaampaa kuin muilla nurmikasveilla, sen muodostaessa runsasta ja vahvaa juuristoaan, ensimmäisen niiton jälkeen kasvu on nopeaa. Ruokonata säilyttää satotasonsa muita paremmin useamman vuoden. Se ei valtaa alaa muilta kasveilta kuten esimerkiksi nurminata. AGRI-SEOS 7 7 1 18 -0,5 -0,9 AGRACO =C AVANCE POLLANUM 16 16 4 7492 7795 6641 0 303 -1128 100 104 85 100 109 84 16 16 4 12,9 -0,5 1,0 Yleisseos koko maahan. Säilörehuksi tai kuivaheinäksi, sopii myös laiduntamiseen. Seossuhde: Timotei 80 % Nurminata 20 % LAJIKE Kok. kpl Kokonaissato Kg /ha 5405 6128 5093 Satoero Suhdeluku Sato 1. v Suhdeluku Sato 2. v Suhdeluku Sato 3. v. Suhdeluku Kuivaaine-% Valk. % Talvituho% 13,6 -4,1 +7 Nurminadan koetulokset Nurminata, 1997-2004, Viralliset kokeet Meadow fescue, Festuca pratensis Huds., 1997-2004, Official variety trials Lajike kpl Kok.sato kg/ha 8842 12306 10021 9828 8673 8172 8826 7598 Satoero 0 2302 1238 159 74 46 95 -114 Lähde: MTT / Viralliset lajikekokeet 1995 2002 Lajike KokonaisSato kg/ha 9344 9133 8190 10232 Suhdeluku 100 102 95 99 1. niiton sato kg/ha 3917 -116 -32 -1283 Suhdeluku 100 97 99 69 Kuivaaine-% 18,6 0,8 0,7 0,3 Valk.sato kg / ha 1297,5 -41,9 -92,9 Talvituho-% 13,1 +6,3 -1,3 +44,6 Bjursele mitt Betty Jokioinen Tuukka on erittäin talvenkestävä timotei. Neljännellä ja viidennellä viljelyvyöhykkeellä Tuukan talvenkestävyys on verrattavissa erityisesti pohjoisille alueille jalostetun Ikitimotein talvenkestävyyteen. ANTTI KORA RETU INKERI KASPER SALTEN FURE ILMARI 97 5 80 32 77 46 34 11 RIIKKA SVEA NORLEA MARMOTA 57 44 53 0 +883 -233 100 117 96 6841 +507 +72 100 108 101 5225 +974 -515 100 121 89 4091 +1315 -263 100 135 94 19,3 -1,3 +0,8 14,0 +0,2 -0,2 Lähde: Viralliset lajikekokeet 1995-2002. Lähde: MTT/Viralliset lajikekokeet.1995-2002. Viljelyvyöhykkeet Suomessa NURMIKASVIEN TÄRKEIMMÄT VALINTAPERUSTEET 1 SATOISUUS · 1-3 vuosien sato · jälkikasvukyky · ensimmäisen niiton sato 2 VALKUAISPITOISUUS, SADON LAATU · oikea-aikainen korjuu/ myöhästynyt korjuuaika vertailu 3 TALVENKESTÄVYYS · 1-3 vuosien talvituhot Nurmisiemen Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|