Sivu 43 |
Levysepät Osta kaverillekin Arvostelut SAMI TURUNEN, JARNO SALOVUORI ja SANNA RYTKÖNEN Hanki itselle Kannattaa lainata Kuuntele radiosta Älä vaivaudu RIKU ISOHELLA Suomettumisen hengessä Punatähdet tulivat tutuiksi ajankohtaisohjelmasta Kirvesmiehet (2001 2002), jossa keskusteluttajat Jan Erola ja Jaakko Lyytinen hyppäsivät puheiden tauottua musisoimaan 'Punanderien kommunistiserkuksien' kanssa. Bändi kiertää riemastuttamassa kansaa edelleen varsinkin vasemmistolaisten piirien bileissä. Hauskuus pohjautuu tuttuihin suomi-iskelmän säveliin, jotka on sanoitettu uudelleen savoksi väännetyillä lyriikoilla. Nyt Puniksilta on tullut pitkäsoitto YYA, jolla biisit ovat omaa käsialaa. Käsittelyn saavat mm. EEC, YYA, avaruuskoira Laika tai Havannan syke. Herrat Lyytinen ja Erola, siviilissä toimittaja ja kustannuspäällikkö, tuntevat aiheensa työmarkkinakentän ja (maailman)politiikan nykypäivän ja menneisyyden ja ammentavat niistä antaumuksella ja varsin osuvasti. Mutta miksi naurunaiheita ei oteta enemmän tästä päivästä, osaamista kun olisi? Esimerkiksi laulussa Pätkätyöläinen osutaan hyvin maaliin: Etelärannassa herrat nauraa / Kun pätkistä parsin palkkanauhaa / Ne joustoja vuatii jouston perrään / Uamuisin kylymään hikkeen herrään. Lisää tätä! (st) Punatähdet: YYA Tärppi: Luokkakantainen rakkaus Alakuloa ammattitaidolla Viikatteen vuoden lopulla ilmestynyt sinkku Ah, ahtaita aikoja antoi lupauksia niittoporukan uudesta levystä, ja hyvin ja laajalla kaarellahan täysimittainen peltotyökalu Kaarlen, Simeonin ynnä Arvon ja Ervon karheissa käsissä heilahtelee. Viikatteen tavaramerkki, tuhdin ja kulkevan, himppusta vaille hevimmän taustan päällä kuulaasti ja kilkeästi vingahteleva rautalankainen kitarankieli lumoaa ja vangitsee mielen syvälle sventuuvalaiseen mielenmaisemaan. Kuoloa ja synnintaakkaa turskahtelevista sanoituksista kumpuaa suomalaisen syksyinen ahdistus, kotikutoinen kyynisyys ja huonojen aikojen ponteva povaus unohtamatta kuitenkaan pientä, heikosti lepattavaa toivonkipunan sikiötä. Siitä kelpaa synkeän takapajuisen mollikansan ammentaa itselleen positiivista voimaa ja elämännektaria talven pimeimpään aikaan. Lätylle on tulossa kakkososa vuodenkierron nitkahtaessa syyspuolelle kyseessä ei liene silloinkaan varsinaista ilon tulitusta. Ja se on hyvä, sillä kyllä maailmaan aina ammattitaitoista tylyyttä mahtuu. (st) Viikate: Marraskuun lauluja 1 (Spinefarm) Tärppi: Uurastaja Vuoden alku on levymarkkinoilla hiljaista, joten Levysepät kuluttivat joulunpyhänsä kuuntelemalla levyjä, jotka ilmestyivät viime vuonna, mutta jäivät palstalla syystä tai toisesta vaille ansaitsemaansa huomiota. 22 Pistepirkon The Others -projekti julkaisi vaivihkaa Monochromeset-pitkäsoiton. Ainoa merkki kulttuuriteosta oli radioaalloilla soinut Nazareth-cover Love hurts. Kokoonpanon nimi viittaa siihen, että pistepirkot soittavat muiden biisejä. Vaikka levyn kappaleet eivät juuri olleet ennestään tuttuja, ja cover-efekti ei siis tehonnut, pääsi Monochromesetin kyydissä loistavasti muihin musiikillisiin maailmoihin. Tätä kun kuuntelee iltapimeällä on kuin olisi tippunut keskelle Twin Peaksia. Leskiäidin tyttäret oli vuoden odotetuimpia rocklevyjä, eikä PMMP:n laatu pettänyt odotuksia: räyhäkkää punkkia, kipeitä rockja kauniita poptunnelmia sekä oivaltavia sanoituksia, jotka vaativat kuulijalta keskittymistä ja kertausta. Sen sijaan bändin pr-osasto saisi mennä itseensä, turha haastattelujen pihtailu pitkin vuotta johti pahaan marraskuiseen yliannokseen pimut bongattiin ainakin kymmenen lehden kannesta. vysi on Elämää suurempia elokuvasävellyksiä, jolta löytyy valikoima klassisia, enimmäkseen ulkomaisia elokuvasäveliä. Musiikin merkitys elokuvien tunnelmalle on kiistaton ja no, lähes elämää suurempi. Se, joka saa hengenahdistusta pitkätukkaisista ja rumista miehistä, uhkaavasta kristillis-demonisesta tunnelmasta ja raa'alla kädellä jyystetystä metallimusiikista, jättäköön Lamb of Godin levyn Sacrament genrestä enemmän ymmärtäville. Jenkkibändi oli viime vuonna kotimaansa kovamyyntisimpiä heavybändejä, ja täytyy ihmetellä miksi, sillä mitään kaiken kansan sukkahousuheviä tämä ei ole. Jyväskyläläinen pianisti-laulaja Antti Kleemola on tehnyt biisejä monille eturivin suomalaisartisteille. Senpä takia ihmetyttää, miten miehen Jotain parempaa -soololevy kuulostaa kaikin tavoin lukion bändikerhon vetäisyltä. No, ehkei sentään, mutta köyhän miehen Anssi Kelaa kuitenkin. Blondi-superbabe, Madonnan nuorempi ja seksikkäämpi versio Gwen Stefani kimposi soolouralleen No Doubtin raunioista. Joillain kappaleillaan hän on ollut ihan Madonnan veroinen muutenkin, mutta tämä r&b:n, popin ja tanssimusiikin kiiltävässä kudelmassa liihottava The Sweet Escape ei oikein jaksa innostaa kuin ajoittain kunnon imu ja todella vahvat hitit puuttuvat. Joistain levyistä ei saa kiinni ei niin millään. Alice in Chainsin The Essential on hyvää mättöä, ei siinä mitään, mutta Alice ketjuissaan ei tempaa mukaansa ja vie mennessään niin kuin pitäisi. Raja grungen ja metallin välillä on vahvasti kallellaan jälkimmäiseen. Tuplalevyssä riittää kuunneltavaa, ja on siellä seassa unpluggedejakin, joissa mukavasti korvia hivelevät laulustemmat pääsevät vihdoin kuuluviin. Robbie Williams on loistava esiintyjä ja viihdyttäjä, joka ottaa kyynisenkin yleisön mukaan hyväntuulisella ja taitavasti rakennetulla show'llaan. Sen sijaan Rudebox-levyllä samaan viihdytyskertoimeen ei ylletä, vaan sekavaa levyä vaivaa tasapaksuus ja liika pituus. Joten sovitaan, että Robbie-boy on parhaimmillaan livenä. ZetaBoon kolmas albumi Outerrail on haikean rytmikäs paketti, jonka sävellyksistä vastaa Tuomari Nurmion tangolevylläkin vakuuttanut monitoimikitaristi Jarmo Saari. Mukana ovat jälleen yhtälailla monitaitoiset Anna-Mari Kähärä ja Pekka Lehti. Instrumentaalipainotteisen levyn voima on kuitenkin Marko Timosen mahtavissa perkussioissa. Jos et vierasta häpeämättömän hienoa viihdettä, klassisen musiikin puhkisoitettuja paloja, kaunista pianomusiikkia ja sydämen pakahduttavaa tunnelmaa, sinun le43
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45
Page 46
Page 47
Page 48
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|