Sivu 32 |
900 000 kouluruokailijaa päivittäin · Oppilaille maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa vuodesta 1948 asti. · Kouluruokaa saavat peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset sekä esiopetuksessa olevat. Päivittäin noin 900 000 nuorta syö kouluruokaa. · Yksi kouluruoka-annos maksaa Suomessa keskimäärin noin 2,30 euroa. · Ruoka-annoksen hinnasta noin 55 prosenttia on henkilöstökuluja, kuten palkkoja. Ruoka-ainekulut ovat noin 35 prosenttia annoksen hinnasta. · Kouluruuan hinta vaihtelee paljon kunnan sijainnin ja kuntakoon mukaan. Esimerkiksi saaristokunnissa, joissa kuljetusmatkat ovat pitkiä, kouluruoka-annos maksaa selvästi keskiarvoa enemmän. ruuasta tulee heti palautetta", Horn sanoo kaataessaan kauhalla lihalientä vuokaan. Sen sijaan hyvin laimeasti maustettuun ruokaan koululaiset eivät kuulemma kiinnitä huomiota. Yhteensä vuokia tehdään 47, joista 20 lähtee ala-asteelle. Pienten koululaisten ruoka menee uuniin ensin, yläkoululaisten laatikot kypsennetään sen jälkeen. Vaikka töitä paiskitaan tosissaan, tunnelma keittiössä on rauhallinen ja rento. Kaikki tietävät, miten homma menee, eikä kukaan häslää turhaan. Juttu luistaa, ja makaronilaatikko valmistuu. Allergiat lisääntyneet Keittiön pienen toimistokopin lasi-ikkunassa on kymmenkunta A4-paperia, joissa on koululaisten nimiä ja niiden alla listoja ruoka-aineista. "Allergiat ovat lisääntyneet huimasti viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana", eri32 koisruokia tekevä Pirjo Karlsson selittää. Listat ovat hämmentäviä. Eräs kahdeksasluokkalainen tyttö ei voi syödä kalaa, katkarapuja, kiiviä, meloneita, herneitä, papuja, banaania, eksoottisia hedelmiä eikä arabikumia eli ainetta E414. Pohjat lyö kuitenkin eräs toinen koululainen. Hänen listaansa on kerätty ne ruoka-aineet, joita hän voi syödä. Kaikki muu on kiellettyä. "Ennen oltiin allergisia esimerkiksi kalalle tai kananmunille, mutta nyt allergiaa esiintyy hyvin erilaisten ruoka-aineiden kohdalla. Välillä on haasteellista keksiä, millaista ruokaa allergisille lapsille tehdään", Karlsson sanoo. Toisella puolella keittiötä Jaana Horn tarkistaa uunissa olevien laatikkojen tilanteen ja ottaa lusikalla pienen maistiaisen. "Hyvältä vaikuttaa, nämä alkavat olla valmiita." Kypsät vuoat nostetaan lämpövaunuihin, joissa ne kuljetetaan autokyydillä alakouluun. Ruuan lämpöä seurataan oma-aloitteisesti pistokokein, jotta lämpötila on aina vähintään määräysten mukainen. Esimerkiksi 27.4. lähtivät pinaattiletut jotka muuten ovat myös koululaisten suosikkiruokaa keittiöstä 82,3asteisina, 24.8. siikapihvit 97-asteisina ja 30.8. kinkkukiusaus 93-asteisena. Samanlaista omaehtoista valvontaa tehdään kylmätiloissa. Lämpötilat merkitään pakastinhuoneen ja kylmiöiden ovissa oleviin listoihin. Tiskilinjasto tiukoilla Linnajoen yläkoulussa ruokailu tapahtuu vuoroissa ja koululaiset käyvät syömässä puoli yhdentoista ja puoli yhden välisenä aikana.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45
Page 46
Page 47
Page 48
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|