Sivu 16

16 Profiili Olavi Louko, 60 Vip Kiinteistö ja rakentaminen Vip Maanantaina 1. lokakuuta 2007 Koulutus: diplomi-insinööri Työkokemus: Helsingin kaupungilla erilaisissa tehtävissä noin 30 vuotta, Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja seitsemän vuotta. "Espoossa kärsitään!" Tommi Aitio Antti Louko, 28 Koulutus: tekniikan tohtori Työkokemus: Adviser, Catella Property Group (2002­2003), tutkija, TKK (2003­ 2004), Investment Manager, Aberdeen Property Investors Finland (2004­2005), Associate Director, Advium Corporate Finance (2005­) Euroja pukkaa. Juuri tällä hetkellä Espoon sydämeen ei ole vaikea löytää uudisrakentamiseen sijoittuvaa investointirahaa. Kasvukäyrät sojottavat yläsektoriin ja visiot lähitulevaisuuden Tapiolasta houkuttavat gryndereitä. Hienoimmatkin suunnitelmat tosin vesittyvät, jos liikennejärjestelyt tökkivät ­ ja epäonnistumisen riski sisääntuloväylien kehittämisessä on suuri. ­ Liikennejärjestelyjen kehittäminen on pitkälti valtion rahoituksesta kiinni, ja nyt rahaa saadaan liian hitaasti. Espoon kaupunki rahoittaa Kehä I:n kehittämistä, ja valtio maksaa nämä investoinnit takaisin, kun jaksaa, pamauttaa Olavi Louko. ­ Koko homman elinehto on saada liikennejärjestelyt toimiviksi. Louko kuitenkin uskoo, että paineiden kasvaessa liian koviksi myös valtio avaa rahakirstuaan. Vaikkei siltä aina näytä. ­ Nyt valtio jakaa aluepolitiikan nimissä rahaa pitkin maata ja Espoossa kärsitään! Jokainen sisääntuloväylien aamuja iltapäiväruuhkissa nuoruutensa kukkeimmat hetket viettävä toimistoduunari tietää ongelman. Loukon mukaan muun muassa kantatie 51:llä moottoritietä tulisi pikimmiten jatkaa Espoon Kivenlahdesta vähintään Kirkkonummen keskustaan asti. Sitä odotellessa ­ radio päälle ja etanavaihdetta pesään, sillä vartti jos toinenkin hurahtaa kivasti "viisykkösen" jokapäiväisissä peräkkäinajokilpailuissa, joissa keskituntinopeus on hyvän harrastelijamaratoonarin luokkaa. Olavi Louko on itse neljän tunnin maratoonari eli selkeästi nopeampi kuin lännestä, idästä ja pohjoisesta stadiin valuva liikennevirta. ­ Myös kaupungit, Espoo mukaan lukien, voisivat pikkuhiljaa alkaa myydä esimerkiksi toimistokiinteistöjään, sillä kiinteistösijoittamisen ei pitäisi kuulua kaupunkien ydintoimintoihin. Jos kiinteistöriskejä halutaan syystä tai toisesta ottaa, teoriassa järkevämpää olisi sijoittaa myymisestä saadut rahat vaikkapa kiinteistösijoitusrahastoihin, jolloin riski hajautuu, Antti Louko opastaa. ­ Samansuuntaisen ratkaisunhan Espoo teki esimerkiksi sähköyhtiönsä kanssa. Myynnistä saadut rahat on ymmärtääkseni pitkälti rahastoitu, Antti Louko jatkaa. Mies tietää, mistä puhuu. Hän tutki väitöskirjassaan yritysten kiinteistöomistuksista luopumisen hyötyjä. Johtopäätös oli selvä: kun pääkonttorin omistaminen ei ole yrityksen ydinbisnestä, on järkevämpää myydä tölli pois ja jäädä vaikkapa samoihin tiloihin vuokralaiseksi. Adviumissa Antti Louko on ollut mukana järjestelemässä useita merkittäviä kiinteistöomistuksen ulkoistuksia, muun muassa viime vuonna Kapiteelin kauppaa, jossa tuhatkunta valtion kiinteistöä vaihtoi omistajaa. Kaupan kokonaisarvo oli noin 1,3 miljardia euroa. Aihe väitöskirjaan syntyi ensimmäisessä työpaikassa Catellassa, kun Nordea myi ja vuokrasi takaisin kaikki pankkikonttorinsa. Kyseessä oli suomalaisittain ensimmäinen iso portfolio-huutokauppa. Antti Loukon mukaan kaupungit voisivat harkita luopuvansa myös toiminnallisten kiinteistöjensä, kuten päiväkotien ja koulujen, omistuksesta. On turha sitoa kaupungin rahoja seiniin, kuuluu nuoremman Loukon viesti. Poika ja isä. Antti Loukon mielestä kaupungin rahoja on turha sitoa seiniin. Isä-Louko ei ole kaikilta osin aivan samaa mieltä. Kaupungintalo purettava ­ Noinhan se teoriassa on, mutta käytännössä kysymys on vaikea. Esimerkiksi Espoolla ei ole rahapulaa sähkölaitoksen myynnin jälkeen, muistuttaa isä-Louko. Hänen kokemuksensa mukaan vapautuvalle rahalle löytyy nopeasti käyttäjiä ja varat palavat taivaalle kuin huomaamatta. ­ Pian kaikki menee monenlaisiin eri tarpeisiin, jos rahaa irrotetaan kaupungin omistuksista, hän pelkää. Totaaliyksityistämisen sijasta Olavi Louko kannattaa jonkinlaista fifty-fifty-mallia, jossa tilanteen mukaan voidaan luopua herkistäkin kiinteistöistä ­ kuten raatihuoneesta. ­ Espoon kaupungintalo on vanha rötiskö, jonka voisi purkaa pois. Muutenkin Espoon keskuksen betonikolossit pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen, hän ehdottaa. Rahat kiertoon ja uudisrakentamiseen, haluaa Olavi Louko. ­ Turun kaupunginjohtajahan istuu nykyisin vuokralla, muistuttaa Antti Louko nykyisestä kehityssuunnasta. Olavi Loukon laskelmissa vähintään kol"Espoon kaupungintalo on vanha rötiskö, jonka voisi purkaa pois. Muutenkin Espoon keskuksen betonikolossit pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen." Olavi Louko, Espoon teknisen toimen johtaja masosa kaupungin kiinteistömassasta pitäisi saada pois kaupungin taseesta. Näin jäljelle jääville omistuksille syntyisi kilpailua. Loukon logiikan mukaan kaupungin omien kiinteistöjen ylläpito paranisi eikä veronmaksajien rahoja hukattaisi päästämällä vaikkapa koulurakennuksia rapistumaan purkukuntoon. Hietalahden torin muodonmuutosta katsastaessaan isä ja poika Louko päästävät visiointinsa valloilleen: myös kaupungin katuverkoston voisi teoriassa myydä ulos ja vuokrata katujen käyttöoikeuden uudelta omistajalta. Antti Louko lupaa, että pystyisi laskemaan sopivan myyntihinnan kaupungin kuin kaupungin katuverkostolle. Tilapalvelujen tuottajilta vaaditaan joustavuutta Kun yrityksiin ostetaan kiinteistön ylläpitopalveluja, pelkkä hinta ei enää ratkaise, keneltä palvelut ostetaan. Liisa Kuittinen liisa.kuittinen@lehdentekijat.fi Fakta Ominaisuuksien painoarvo ylläpitopalveluiden tuottajaa valittaessa Toiminnan joustavuus Asiantuntemus Asiakaspalvelu Refenssit ja kokemus Työvälineet Kokonaishinta Näitä tutkittiin: Tilapalvelut 4,4 4,4 4,2 3,9 3,8 3,6 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kiinteistönpidon selvitykset Manageeraus Toimitilavälitys Ylläpitopalvelut Siivouspalvelut Turvapalvelut Tietojärjestelmät Rakennuttaminen Suunnittelupalvelut Rakentamispalvelut Ravintolapalvelut Kalustepalvelut Palvelua tiloihin. Toimitilapalveluja hankkivien yritysten mielestä hinta ei ole enää ainut ja tärkein kriteeri, jonka perusteella yritykset ostavat itselleen sellaisia palveluja kuten talonmiesja siivoustöitä tai ulkoalueiden kunnossapitoon liittyviä palveluja. Tämä ilmenee FM Siikala Ky:n ja RTJ Advising Oy:n kehittämästä tilapalveluiden vuosiraportista, joka tehtiin tänä vuonna viidettä kertaa. Vuosiraportin haastattelukyselyn toteutti tutkimuslaitos Tietoykkönen Oy. Hintaa suuremman painoarvon toimitilojen ylläpitopalveluja ostavat yritykset antavat muun muassa toiminnan joustavuudelle ja asiantuntemukselle, joita pidetään kaikkein tärkeimpinä palveluja tarjoavien yritysten ominaisuuksina. ­ Nyt aletaan vihdoin ymmärtää, ettei aina kannata ostaa halvinta. Tilapalveluja tarKeskiarvo 1­5: 1=heikoin arvosana, 5=paras arvosana Lähde: Tietoykkönen Oy joavien yritysten pitäisi löytää sellainen tapa toimia, että se tuottaisi asiakkaalle lisäarvoa, kertoo toimitusjohtaja Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä. Osto-osaaminen korostuu Samanaikaisesti kun hinnan merkitys on hankinnoissa pienentynyt, osto-osaamisen merkitystä on alettu arvostaa. Yrityksissä ymmärretään, että osto-osaaminen on tärkeä taito, jota pitää harjoitella. ­ Osto-osaamisen merkitys tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Palveluja ostavissa yrityksissä koetaan, että siihen kannattaa panostaa, Siikala sanoo. Toimitilapalvelujen vuosiraportin tavoitteena oli selvittää, miten tilapalveluja ostavat yritykset näkevät toimialan tulevaisuuden. Samalla selvitettiin palveluntarjoajien tunnettuutta ja palveluja ostavien yritysten kokemuksia toiminnan laadusta. Tutkimukseen haastateltiin 284 tilapalvelujen hankinnoista päättävää henkilöä. Samanaikaisesti tilapalvelujen vuosiraportin kanssa FM Siikala Ky ja RTJ Advising Oy teettivät Tietoykkösellä tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys tilapalveluilla on yritysten ydinliiketoiminnan tukijana ja miten keskitetysti hankintoja suomalaisissa yrityksissä tehdään. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä eri osaaluetta: manageerausta ja isännöintiä, kiinteistöjen ylläpitoa, turvapalveluja, tietojärjestelmäpalveluja sekä toimitilaja kalustepalveluja. Kyselyyn vastasi 500 yrityspäättäjää. Tutkimuksessa selvisi, että kahdella kolmasosalla yrityksistä tilapalveluiden hankinta on hajautettua eli hankintapäätökset tehdään paikallisesti tai toimipaikkakohtaisesti. Vain tietojärjestelmäpalvelut ostetaan yrityksiin usein keskitetysti. ­ Lisäksi usein koetaan, että tietojärjestelmäpalvelut ovat eniten ydinliiketoimintaa tukevia palveluja. Muut palvelut nähdään yleensä vain tukitai lisäpalveluiksi, Juhani Siikala kertoo. Kaikkein vähiten ydinliiketoimintaa tukevana palveluna pidetään manageerausta ja isännöintiä. Siikala ihmettelee yritysjohtajien näkemystä, vaikka keksiikin sille selityksen. ­ Manageeraus ei ole terminä riittävän tuttu. Yritysjohto ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Firman toimitusjohtaja ei välttämättä edes tiedä, kuka vastaa yrityksen toimitilojen manageerauspalveluista.

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy