Sivu 15

K A T S A U S A R T I K K E L I uttaa sivuvaikutuksia myös suussa. Yleinen infektioherkkyys lisääntyy, mikä voi johtaa hammassairauksien, erityisesti hampaiden tukikudosinfektioiden leimahtamiseen. Esimerkiksi siklosporiini aiheuttaa tyypillisesti ikenien liikakasvua, vaikka kasvu ei aina ole suoraan annosriippuvainen. Limakalvovauriot (stomatiitti) ovat yleisiä esimerkiksi metotreksaattihoitoon liittyviä sivuvaikutuksia jo 10 mg:n vuorokausiannoksilla. Kortikosteroideilla haittavaikutukset korostuvat yli 40 mg:n vuorokausiannoksilla. Suuret annokset voivat johtaa myös latenttien virusten aktivoitumiseen suussa ja erityisesti herpes saattaa muodostua ongelmaksi. Steroidihoidon seurauksena voi olla myös yleinen puolustusfunktioiden heikentyminen Tja B-solutoimintojen häiriinnyttyä. Tämä heijastuu mukosiittina sekä ientulehdusten ja parodontaali-infektioiden pahenemisena. Sama koskee atsatiopriinija syklofosfamidilääkitystä. Uusien reumalääkkeiden kuten leflunomidin, infliksimakin, etanerseptin, ja TNF-alfasalpaajien vaikutuksista suussa ei vielä ole kertynyt tarpeeksi tietoa. Näiden lääkkeiden yhteydessä on raportoitu vaikeitakin yleisinfektioita, joten valppaus on tässä mielessä tarpeen, myös suun infektioiden suhteen. Suuvaivoja ehkäisevä hoito Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa myös reumapotilaan suuongelmiin. Päivittäisen, moitteettoman suuhygienian ylläpitoa ei voi kyllin korostaa. Tavallinenkin hampaiden harjaus on useille reumapotilaille hankalaa vaikeiden nivelmuutosten johdosta. Käsiä runtelevaa reumaa sairastava potilas ei pysty käyttämään hammaslankoja, hammasväliharjoja ja -tikkuja hampaiden välien puhdistamiseen. Tällaisille potilaille sähköhammasharjasta on korvaamatonta apua. Antiseptisiä suuvesiä, erityisesti klooriheksidiinia sisältäviä, käytetään harkiten ja usein kuuriluontoisesti hammaslääkärin valvonnassa suuhygienian tehostamiseen. Esimerkiksi klooriheksidiinilla (Corsodyl) on jonkin verran tehoa myös hiivainfektioihin (ks. edellä), mikä saattaa helpottaa myös limakalvovaivoja. Valmisteet ovat kuitenkin usein liian väkeviä potilaan herkille limakalvoille, jolloin edellä mainittu ruokaöljy saattaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi miedolla suolavedellä tapahtuvan purskuttelun lisäksi (ruokalusikallinen suolaa litraan haaleaa vettä). Suuhygienian ylläpidon ohella hampaita vahvistavan ja suojaavan fluorin käyttö on tärkeää samoin kuin sokerin käytön minimoiminen. Fermentoituvat hiilihydraatit tulisi pyrkiä nauttimaan aterioiden yhteydessä muutamalla ruokailukerralla, eikä jatkuvasti makeata napostellen. Kuva 2. Esimerkkitapauksena olevan potilaan leukojen panoraamatomografia hänen tullessaan vaikean nivelreuman pahenemisvaiheen johdosta tutkimuksiin ja hoitoon Hyksin suuja leukasairauksien klinikkaan. Reumataudit aiheuttavat usein ongelmia potilaan suussa taudin luonteesta riippumatta, ja potilaat joutuvat käymään hammashoidossa tavanomaista useammin. Esimerkkitapaus Potilastapaus kuvaa hyvin suun ja hampaiden hoidon merkitystä reumapotilaalle. Kyseessä on 59-vuotias nainen, joka on sairastanut nivelreumaa jo 50 vuotta. Tauti aktivoitui vuonna 2000, jolloin lääkityksenä reumaan oli kaksi tablettia Salazopyriniä 500 mg kahdesti päivässä ja Voltaren Retardia 75 mg kerran päivässä, lisäksi potilaalle oli määrätty Tenoblock 50 mg kerran päivässä verenpainetautiin ja Zyrtec tarvittaessa ihottumaan. Potilaalla oli aikaisemmin ollut myös metotreksaattilääkitys, mikä urtikarian vuoksi oli lopetettu. Potilaalle oli asetettu oikean lonkan tekonivel vuonna 1996 ja oikean polven proteesi vuonna 1999. Nivelreuman aktivoituessa pohdittiin Sandimmun-lääkityksen aloittamista. Siinä vaiheessa potilas lähetettiin leukojen panoraamatomografiakuvaukseen ja hammaslääkärin konsultaatioon ja hoitoon Helsingin yliopistollisen keskussairaalan suuja leukasairauksien klinikkaan. Kliinisessä suun ja hampaiden tarkastuksessa todettiin pitkälle edennyt parodontiitti vajaassa hampaistossa, märkävuotoa ientaskusta yläleuan molaarialueelta oikealta ja kipuoireilua alaleuassa vasemmalla. Suun limakalvojen statuksessa ei ollut poikkeavaa. Potilas ei valittanut suun kuivuutta. Radiologin lausunnon mukaan kauttaaltaan vaikea parodontaalitila ja d 47 alaleuassa oikealla muodostivat selvät infektiopesäkkeet. Potilaan tulotilanteen leukojen röntgenkuva on ohessa (kuva 2). Hammaslääketieteelliseksi diagnoosiksi asetettiin Parodontitis complicata K05.31. Potilaan hammashoito suoritettiin antibioottisuojassa antamalla hänelle 3 g amoksisilliinia suun kautta tuntia ennen invasiivisia toimenpiteitä. Märkäisten hampaiden poistojen ja parodontaalikirurgisten toimenpiteiden jälkeen potilas sai lisäksi viiden päivän ajan V-Pen Mega -lääkityksen annoksella 1 yen 3. Ienleikkausten tavoitteena oli jäljelle jäävien hampaiden infektiovapaus ja parodontaalisen perushoidon jälkeen jääneiden syventyneiden ientaskujen eliminaatio. Potilaalle valmistettiin myös ns. rankaproteesi purennan parantamiseksi. Potilaan suun infektiopesäkkeiden saneeraus ja purentatoiminnan kuntouttaminen keskussairaalassa vaati peräti 24 polikliinista hammaslääkärissä käyntiä. Koko hoitosarja kesti lähdes vuoden. Potilas siirtyi jatkohoitoon oman asuinpaikkakuntansa terveyskes5 9 4 S u o m e n H a m m a s l ä ä k ä r i l e h t i 10--11/ 2 0 0 4

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy