Sivu 40 |
pk-yritykset l säästöjen aika Energiatehokkuus tuottaa tuplahyötyjä Yritys saa nipistettyä energialaskua alaspäin pienilläkin investoinneilla, kun vain tarttuu tuumasta toimeen. Oman energiatehokkuuden kohentaminen voi poikia myös uusia asiakkuuksia. Timo Sormunen Kuva Kuvakori M onessa PK-yrityksessä metsästetään tänä syksynä säästökohteita liki suurennuslasin kanssa. Katseet kiinnittyvät perinteiseen tapaan enimmäkseen henkilöstöja materiaalikuluihin, joista punakynä etsii karsittavaa entistä tiukemmalla seulalla. PK-yrittäjän työpöydällä pyörii todennäköisesti myös sähkölasku, jonka loppusumma saattoi vielä pari vuotta sitten nostaa niskavillat pystyyn. Hintojen tasaantumisen ja kulutuksen vähenemisen ansiosta sähköyhtiön kuukausittainen tervehdys näyttää kuitenkin selvästi kohtuullisemmalta ja päätyy ilman isompaa pohdintaa maksettavien pinoon. Lohjalaisen Plastexin toimitusjohtajan ja EK:n yrittäjävaltuuskunnan energiatyöryhmän puheenjohtajan Jyrki Ant-Wuorisen mielestä laskun kenties aiempaa kohtuullisempi loppusumma ei anna mitään syytä tuudittautua hyvänolon tunteeseen. Kun suhdanne aikanaan kääntyy, lähtee myös energian hinta nopeasti nousuun. "Olen jo vuosien ajan paasannut, että palkankorotusprosentteihin ja energianhintaan emme voi yritysta40 5/2009 solla vaikuttaa. Energiaa säästämällä voi kuitenkin vuositasolla kerryttää ihan mittavan potin, vaikkapa noihin palkankorotuksiin uppoavat eurot", Ant-Wuorinen vakuuttaa. pienistä puroista iso yhteissumma Sanojensa vakuudeksi hän esittelee kolmisenkymmentä työntekijää työllistävän ja noin neljän miljoonan euron liikevaihtoa tekevän muovituoteyrityksensä energialaskuja, jotka nielivät vuosittaisesta liikevaihdosta useamman prosentin siivun. Kulutuksen yleinen nipistäminen, koneiden ja laitteiden tehokkaampi ja järkevämpi käyttö sekä prosesseissa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen ovat kuitenkin tuottaneet nopeasti tulosta. "Energiatehokkuuden parantaminen on tuottanut vuositasolla pelkästään sähkölaskussa noin 10 000 euron säästöt. Sillä on jo oikeasti merkitystä", Ant-Wuorinen painottaa. Hänen oma ahaa-elämyksensä osui vuoteen 2003, jolloin ulkopuolinen energiakonsultti teki yrityksessä katselmuksen ja koosti niiden pohjalta toimenpideohjelman. Se sisälsi pal
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45
Page 46
Page 47
Page 48
Page 49
Page 50
Page 51
Page 52
Page 53
Page 54
Page 55
Page 56
Page 57
Page 58
Page 59
Page 60
Page 61
Page 62
Page 63
Page 64
Page 65
Page 66
Page 67
Page 68
Page 69
Page 70
Page 71
Page 72
Page 73
Page 74
Page 75
Page 76
Page 77
Page 78
Page 79
Page 80
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|