Sivu 7 |
netelmällä, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa. Siksi pakkauksia tuodaan Corensoon Keski-Euroopasta asti. Vaikka tämä prosessi on edistyksellinen, LeppänenTurkula arvioi Suomen keskivertokierrättäjäksi Euroopassa. Vuonna 2006 suomalaiset kierrättivät noin puolet pakkauksistaan. Kierrätysaste oli kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Keskiarvoa nostavat vuodesta toiseen kuitu, lasi sekä metalli. Sen sijaan puu ja muovi päätyvät energian lähteeksi selvästi useammin kuin muut materiaalit, vaikka niidenkin kierrätysasteet ovat nousseet. Leppänen-Turkula korostaa, että Suomen maantieteellinen sijainti, harva asutus ja ilmasto hankaloittavat pakkausten keräystä, lajittelua ja käsittelyä. Niinpä kierrätys perustuukin pääosin suuriin kertymiin eli teollisuudesta ja kaupasta kerättyihin pakkauksiin. Eurooppalaista kierrätystä vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomi tuottaa EU-maista vähiten pakkausjätettä, noin 90 kiloa, henkeä kohden. Sen selittää osittain uudelleenkäyttö. Se on todella valtavaa Suomessa. uuDelleenkäYttÖä Rutiinilla uuDelleenkäYttÖ Pakkausten uudelleenkäyttö suomessa prosentteina kokonaiskäytöstä. vuosi kuitu lasi metalli muovi puu Yht. 2002 2003 2004 2005 2006 3% 3% 3% 3% 3% 80 % 80 % 78 % 74 % 77 % 91 % 90 % 90 % 90 % 93 % 71 % 71 % 73 % 72 % 74 % 81 % 78 % 78 % 79 % 66 % 71 % 71 % 71 % 74 % kieRRätYs Pakkausten kierrätys suomessa prosentteina pakkausjätteestä. vuosi kuitu lasi metalli muovi puu Yht. 2002 2003 2004 2005 2006 61 % 63 % 70 % 79 % 86 % 50 % 61 % 55 % *) 46 % 50 % 55 % 54 % 59 % 15 % 14 % 15 % 14 % 16 % 7% 7% 5% 8% 49 % 41 % 40 % 43 % 49 % 63 %*) 74 % hYÖtYkäYttÖ Pakkausten hyötykäyttö prosentteina pakkausjätteestä. vuosi kuitu lasi metalli muovi puu Yht. Suomessa vain yksi kolmasosa pakkauksista on uusia ja kaksi kolmasosaa uudelleenkäytettäviä. Pantillisten pullojen kulttuurissa väite tuskin yllättää. Panttipullot muodostavat kuitenkin vain pienen osan uudelleenkäytöstä, Annukka Leppänen-Turkula huomauttaa. Varsinaiset uudelleen käytettävät kestopakkaukset löytyvät teollisuudesta ja kaupasta, esimerkiksi maidon jakelusta. Suomessa maitotölkit ladotaan uudelleenkäytettäviin muovilaatikoihin, jotka pinotaan rullakkoon, ja myymälässä rullakot työnnetään suoraan kylmäkaapin ovelle. Sen sijaan Keskija Etelä-Euroopassa on tavallisempaa, että kukin maidontuottaja ja pakkaaja keksivät omat konstinsa. Maitotölkit tai -pullot saatetaan latoa vaikkapa aaltopahvitarjottimille, jotka kääritään muoviin. >> 2002 2003 2004 2005 2006 75 % 72 % 77 % 88 % 96 % 50 % 61 % 58 % *) 46 % 50 % 55 % 54 % 59 % 38 % 37 % 34 % 15 % 29 % 84 % 78 % 76 % 81 % 61 % 67 % 68 % 68 % 77 % 65 %*) 77 % *) = lasipakkausten hyötykäyttöprosentin ja kierrätysprosentin ero johtuu viranomaispäätöksestä, jonka mukaan lasipakkausjätteen sijoitus maanrakennusaineeksi lasketaan hyötykäytöksi, mutta ei kierrätykseksi. Pakkauksen uuDelleenkäYttÖ Pakkauksen kieRRätYs Pakkauksen hYÖtYkäYttÖ Pakkaus käytetään uudelleen pakkauksena. Pakkaus käytetään uudelleen raaka-aineena. Pakkaus kierrätetään tai käytetään energiana. apua tilastojen tarkistamiseen. PtR kerää tietoja muun muassa pakkausten valmistuksesta. tarkistamisessa hyödynnetään myös muita, esimerkiksi tullin tilastoja. PYR toimittaa tilastot Pirkanmaan ympäristökeskukseen syyskuun loppuun mennessä, ja Eu julkaisee ne seuraavan vuoden lopussa. Periaatteessa pakkaustilastojen perusteella voidaan vertailla eri maiden hyötykäyttötilannetta. PYRin toimitusjohtaja annukka leppänenturkula ei pidä tilastoja kuitenkaan suoraan vertailukelpoisina, sillä kukin maa kerää tiedot tyylillään. leppänen-turkula uskoo, että suomalaiset yritykset voivat hyödyntää PYRille raportoimiaan pakkaustietoja myös omassa toiminnassaan, esimerkiksi pakkauskustannusten seuraamisessa ja budjetoinnissa. tilastoinnin perusta luotiin vuonna 1991, jolloin Eu:ssa luonnosteltiin pakkausdirektiiviä. suomessa järjestelmällinen tilastointi alkoi vuonna 1997 PYRin perustamisen myötä. tilastot ovat tarkentuneet vuosi vuodelta. 0
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|