Sivu 11

SATAKUNNAN YRITTÄJÄ 9/2009 11 TYTTI auttaa jaksamaan Sosiaalija terveysalan pk-yrittäjät henkilöstöineen satsaavat työhyvinvointiin ja osaamiseen. Vertaistukea, osaamista, tietojen päivittämistä, toisilta oppimista, verkostoitumista, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, parempaa kuntoa. On monia syitä, miksi satakuntalaiset sosiaalija terveysalan yrittäjät ovat lähteneet mukaan TYTTIprojektiin. Työhyvinvoinnin edistämiseksi käynnistetty hanke alkoi syksyllä 2008. Mukana on nyt 17 yritystä, koulutukseen osallistuu 186 henkilöä. Yrittäjien lisäksi mukana on myös henkilöstöä. Projektipäällikkö Sirpa Isbergin mukaan hanke on koettu hyvin tarpeelliseksi. Yrittäjä on usein yksin, kaivataan vertaistukea ja verkostoitumista. Enää työhyvinvointi ei ole vain fyysistä treenaamista. Sen lisäksi kiinnitetään huomiota psyykkiseen jaksamiseen ja päivitetään ammatillista osaamista. -Ohjelma on yrityslähtöinen, toiveet otetaan huomioon ja ohjelma elää sen mukaan, sanoo Isberg. Hankkeen toteuttaa Satakunnan Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Porin ja Rauman ammattiopistojen kanssa. Hanke kestää kevääseen 2011. ESR-rahoitus kattaa kuluista 80 prosenttia, yritysten osuus on 20 prosenttia. Tämän vuoden aikana mukaan otetaan vielä uusia yrityksiä. Yrittäjät ja työntekijät Mari Kurppa( vas.), Maija Toroska, Mari Sandberg, Mirja Lamberg, Eija Kuusisto, Helena Vallin ja Kaija Nieminen luentotauolla. Kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 186 henkilöä. Seisomassa kouluttaja, kasvatustieteiden tohtori Marja Flinck (vas.) ja projektipäällikkö Sirpa Isberg. Koko yritys voi olla mukana Sosiaalija terveysalan yrittäminen on vaativaa monesta syystä. Asiakasryhmillä on erityispiirteensä, on kyse sitten mielenterveyskuntoutujista, vanhuksista tai kehitysvammaisista. Usein keskustellaan asiakkaiden lisäksi myös omaisten ja kuntien päättäjien kanssa. Pienissäkin yrityksissä on paljon henkilökuntaa ja vuorotyötä. -Vaikka mukana on erityyppisiä yrityksiä, ongelmat ovat samoja. Monet yrittäjät kokevat olevansa aika lailla yksin, toteaa Isberg, Tässä hankkeessa mukana ovat niin yrittäjät, esimiehet kuin henkilöstökin. Osa koulutuksesta on yhteistä, osa toteutetaan pienemmissä ryhmissä. Koulutusta voidaan järjestää myös yrityksissä. -Kun koulutus viedään yrityksiin, mukanaolo on helpompaa. Sijaisten tarve vähenee ja kouluttaja näkee myös kentän, Isberg toteaa. Yhteiset koulutukset ovat omiaan lisäämään myös yritysten yhteisöllisyyttä. Ammattiosaamista on päivitetty antamalla koulutusta ensiapuun, lääkehuoltoon ja kirjaamiseen. Luennoilla on perehdytty työelämän taitoihin kuten kehityskeskusteluihin, alaisja esimiestaitoihin. -Esimiehillä on suuri rooli, mutta eivät hekään saa jäädä yksin. Jokainen on vastuussa hyvinvoinnista, Isberg toteaa. Perinteinen tyky-koulutus painottaa fyysistä kuntoilua. Toki sitäkin on mukana TYTTI-projektissa. Sen aikana järjestetään tyky-iltapäiviä, testataan kuntoa ja tehdään terveystarkastuksia. Kun ohjelmaan lisätään vielä käynnit yrityksissä eli ns. benchmarking, on kyse varsin monipuolisesta paketista. TYTTI-hanke kehittää myös oppilaitosten ja yrittäjien yhteistyötä. Oppilaat voivat tehdä yrityksiin opinnäytetöitä. Opiskelijoiden yrittäjämäinen työote lisääntyy ohjatun työharjoittelun myötä. Projektissa syntyy toimintamalli, jonka avulla yrittäjät voivat kartoittaa, arvioida ja seurata henkilöstönsä työhyvinvointia ja osaamista. Keskustelut tärkeitä Pienkoti NiittyVillan yrittäjät Mari Sandberg ja Maija Toroska pitivät tärkeänä vertaistuen saamista ja keskusteluja muiden yrittäjien kanssa. Kun kyseessä ovat saman alan yrittäjät, hyöty on vielä moninkertainen. -Se että ollaan yhdessä henkilöstön kanssa koulutuksessa lisää yhteenkuuluvuutta yrityksissä, sanoo Mari Sandberg. Mari Kurppa toimii yrittäjänä Noormarkussa Hopeaharjun palvelukodissa. Hän otti vetovastuun viime vuoden alkupuolella tapahtuneessa sukupolvenvaihdoksessa. Yritys on maakunnan ensimmäinen yksityinen palvelukoti, joka on ehtinyt täyttää jo 20 vuotta. -Yrittäjän ura tuntuu ihan mukavalta. Kun on toimittu jo 20 vuotta, päivitystä kuitenkin tarvitaan, hän totesi. Eija Kuusisto Palvelukoti Kotirinteestä Eurasta on tyytyväinen, kun saa koko henkilökunnalle koulutusta edullisesti. -Koulutustarve on alalla jatkuvaa, mutta pienelle yritykselle sen hankinta on myös kustannuskysymys, hän toteaa. Työhyvinvointi on tärkeää sekä yrittäjän että henkilöstön kannalta. -Vuodesta toiseen ei jaksa väkisin tehdä töitä. Minä olen aina vaan löytänyt intoa ja toivon että sitä riittää eläkeikään asti. Työhyvinvointi on tärkeää, että henkilöstö jaksaa ja pysyy yrityksessä, hän toteaa. Kotirinne on perustettu jo 1992. Nyt on meneillään tilojen laajennus. Mirja Lamberg totesi johtamansa Hyvinvointicenterin olevan hiukan erilainen yritys. Se on nimittäin 13 yrittäjän yhteenliittymä. Näistä viisi lähti TYTTI-projektiin. -Meillä on tärkeää, että yrittäjäyhteisönä osaamme toimia yhdessä. Arjessa oma hyvinvointi voi helposti unohtua, mutta kun yrittäjä voi hyvin se heijastuu myös asiakkaisiin, hän toteaa. Hän kiittelee projektin ohjelmaa monipuolisuudesta ja konkreettisuudesta. -Ymmärsin heti mitä ollaan tekemässä. SAMKin lehtori Marita Kujala ja Niittyvillan Mari Sandberg elvytystunnilla. Ammatillisen osaamisen päivittämoiseen kuului mm. ensiaputaitojen kohentaminen. Projektin osanottaja on päässyt nauttimaan Porin ammattiopiston kauneushoitola Hyvän Hetken hemmotteluhoidosta.

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy