Kansi |
Suur-Seudun Osuuskauppa 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1. 31.12.2009 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Taloudellisen toimeliaisuuden heikkeneminen jatkui ennen näkemättömän voimakkaana vuoden 2009 alkupuolella. Rahoitusmarkkinoiden globaali kriisi kärjistyi syksyllä 2008. Se aiheutti rajun supistumisen maailmankaupassa ja levitti vakavan taantuman kaikille mantereille. Maailmantalous supistui viime vuonna yli prosentin. Syvempi lama vältettiin vain erittäin voimakkaan ja eri talousalueiden samanaikaisen elvytyksen ansiosta. Vuosi oli historiallinen siinäkin mielessä, että voimakkaasta laskusta maailmantalous kääntyi nopeasti lievään kasvuun vuoden puolivälissä. Muutokset maailman teollisuustuotannossa olivat vieläkin suuremmat kuin kokonaistuotannon arvossa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotanto laski lähes 30 % ja kolmannella neljänneksellä se kasvoi yli kymmenen prosentin vauhdilla edelliseen neljännekseen verrattuna. Osa kasvusta johtui varastosyklistä ja elvytyksen vaikutuksista. Kasvu on tasaantumassa näiden vaikutusten vähetessä.. Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna yli seitsemän prosenttia. Se oli selvästi enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Maailmankaupan supistumisen vaikutukset korostuivat Suomen vientipainotteisessa taloudessa. Erityisen suurta kysynnän lasku oli investointitavaroissa, joiden osuus meidän teollisuuden tuotannostamme on suuri. Suomen taantuma oli voimakas ja lyhyt. Talous kääntyi lievään kasvuun jo loppuvuoden aikana taantuman kestettyä vajaan vuoden. Suomen talouden ongelmat keskittyivät vientiin ja investointeihin, jotka supistuivat voimakkaasti. Julkinen kulutus kasvoi lievästi. Myös yksityisellä kulutuksella oli taloutta tasapainottava vaikutus, vaikka se supistuikin hieman. Alkuvuodesta kulutusta hillitsi maailmantalouden synkät uutiset, joiden seurauksena kotitalouksien säästämisaste nousi jyrkästi. Yksityistä kulutusta ylläpiti suotuisa tulokehitys ja alhainen korkotaso. Inflaation jääminen nollaan piti yllä kotitalouksien reaalista ostovoimaa. Ruuan arvonlisäveron aleneminen vaikutti positiivisesti inflaatioon loppuvuonna. Korkotason lasku pienensi kotitalouksien menoja erityisen paljon Suomessa, jossa asuntolainojen viitekorko on yleisesti sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Kuluttajien luottamus talouden tulevaan kehitykseen on palautunut varsin nopeasti heikkenevästä työllisyydestä huolimatta. Työllisyyden kehitys oli vuoden aikana heikko. Työttömyys lisääntyi selvästi ja työllisten määrä laski. Kokonaistuotannon laskuun nähden kehitys oli kuitenkin jopa parempi kuin pelättiin. Suurimmat kysynnän laskut kohdistuivat hyvin pääomavaltaiseen teollisuuteen, jossa vaikutus työllisyyteen on suhteellisesti pienempi. Työttömyys jatkaa edelleen kasvuaan ja varjostaa kuluttajien luottamuksen säilymistä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen vähittäiskaupan myynnin arvo ilman autokauppaa väheni marraskuun 2009 loppuun mennessä 2,2 prosenttia. Vähittäiskaupan kehityksessä oli toimialoittain suuria vaihteluita. Päivittäistavarakaupan kasvu oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 2,0 prosenttia. Päivittäistavarakauppa ry:n mittaama myynnin arvon kasvu oli tätä korkeampi 3,8 %. Tavaratalokauppa kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 1,6 % lokakuun loppuun mennessä. Myös tässä Päivittäistavarakauppa ry:n jäsentyritysten myynnin kasvu oli selvästi korkeampi 5,2 prosenttia. Pukeutumisen kauppa väheni 2,8 prosenttia. Kodinkoneiden kaupassa vähennystä oli lähes 14 prosenttia. Vähennyksestä yli puolet aiheutui hintatason laskusta. Rautakaupassa myynnin lasku oli 12,1 prosenttia lokakuun loppuun mennessä. Maatalouskaupan vuotta 2009 leimasi alavireisyys. Viljan hinnan alhaisuus pysäytti viljakaupan lähes tyystin ja viljelijöiden varastot ovat täynnä viljaa. Kesän erittäin hyvä sato, lähes 4,3 miljardia kiloa, kasvatti varastoja vielä entisestään.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|