Sivu 37

Iäkästä alkaa usein väsyttää jo varhain illalla. Hän myös herää aikaisin aamulla. Ikääntyessämme meistä tulee illantorkkuja ja aamuvirkkuja. ­ Tämäkin muutos kuuluu normaaliin vanhenemiseen. Unettomuudesta puhutaan, kun ihminen kokee, että yöuni on tilapäisesti tai jatkuvasti lyhytkestoista tai heikkolaatuista ja siihen liittyy väsymystä, ärtyneisyyttä ja päiväaikaista jaksamattomuutta. Unettomuuden syy pitää selvittää ja sitä pitää hoitaa, jos se aiheuttaa muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia tai päiväväsymystä, toteaa Kivelä. Uni on välttämätöntä psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Pitkäaikainen univaje altistaa infektiotaudeille ja lihomiselle, mutta niiden mekanismit ovat vielä hämärän peitossa. Todennäköisesti univaje voimistaa ainakin näläntunnetta. Katkeilevan unen taustalla voi olla myös huono nukkumisympäristö, kuten liian viileä tai kuuma makuuhuone, liian kova tai pehmeä patja tai paksu peitto. Iäkäs herää helposti palelun tunteisiin, sillä kehon lämmönsäätelykyky heikkenee vanhetessa. > Tiesitkö tämän univaikeuksista? · Unettomuus voidaan jakaa nukahtamisvaikeuteen, katkonaiseen uneen, liian aikaiseen heräämiseen tai väsyneenä heräämiseen. · Toiminnallisesta unettomuudesta puhutaan, kun esimerkiksi läheisen sairastumisesta johtuva ahdistuneisuus, unettomuuden pelko tai huonot nukkumistottumukset valvottavat. Elimellisen unettomuuden taustalla on jokin sairaus, kuten levottomat jalat. · Melatoniini on elimistön oma unihormoni, jonka erittyminen vähenee ikääntyessä. Melatoniinin eritystä säätelee silmän verkkokalvolle osuvan valon määrä. Hormonin eritys vähenee valoisassa ja kiihtyy hämärässä. Melatoniinia onkin alettu käyttää lupaavin tuloksin paitsi itsenäisen unettomuuden hoidossa, myös vanhusten bentsodiatsepiinivieroituksessa. Virikkeiden puutteesta haittaa Unihäiriöt koettelevat erityisesti pitkäaikaislaitosten vanhuksia. Kivelä ei ihmettele tätä. ­ Laitoksissa on paljon neurologisia sairauksia sairastavia vanhuksia, joilla itse aivosairaus rikkoo unta, mutta unettomuutta ylläpitävät myös laitosten virheelliset rutiinit. Onhan täysin järjetöntä, että ihmisen pitäisi nukkua iltaseitsemästä aamuseitsemään. Myös iltapala voi olla liian aikaisin. Nälkäisenä uni ei tule, ja nälän tunteet herättävät öisin. Yksinäisyys, huolet ja virikkeiden puute voivat painaa vanhusta niin, että hän nukkuu päivät ja valvoo yöt, jolloin uni­valverytmi pyörähtää päälaelleen. Moni masentunut herää aamuyöllä eikä nukahda uudelleen. ­ Uni on vaste väsymykselle. Hyvä uni tarvitsee vastapainokseen liikuntaa, toimintaa, valoa ja säännöllisiä aterioita. Laitosasukkaillekin pitäisi järjestää riittävästi toimintaa, kuten musiikinkuuntelutuokioita ja lukuhetkiä. Tuolijumppaa voi harrastaa myös liikuntakyvytön vanhus, ja jopa pyörätuolissa ulkoilu edistää nukkumista. Iltarutiinit, kuten hampaiden harjaaminen ja valaistuksen himmentäminen, rauhoittavat ja edistävät nukahtamista kaikenikäisillä. Kolotukset riesana Vanhuksia valvottavat myös monet sairaudet. Levottomat jalat pakottavat liikkeelle, ihoa saattaa kutittaa, luita kolottaa tai rintakivut herättävät kesken makeimman unen. Yksi yleinen iäkkäiden vaiva on palleatyrä. Siinä ruokatorveen valuu hapanta mahanestettä erityisesti makuuasennos>> "Unikiintiöni taitaa olla täynnä" -vuotias Kontulan Helykodin asu kas Jarl Fredman tuntee olonsa virkeäksi. Viime yönä hän nukkui poikkeuksellisen hyvin, kun nivelrikkokivutkaan eivät vaivanneet. Yleensä hän kääntyilee kyljeltä toiselle ja valvoo pitkälle aamuyöhön. Diabetesta sairastava Jarl sai vuosi sitten pienen sydänkohtauksen, jonka vuoksi hän alkoi syödä kolesterolija verenpainelääkkeitä. ­ Sen jälkeen nukahtamisvaikeudet alkoivat. Ikään kuin unilääkkeestä olisi hävinnyt teho. Välillä käyn juomassa vettä, se vähän rauhoittaa. En jaksa oikein lukeakaan, kun oikea silmäni on sokea. Jarl on kokeillut, että menisi vuoteeseen tavallista myöhemmin, mutta sekään ei ole tuonut lievitystä pulmaan. Erilaisia lääkevaihtoehtojakin on kokeiltu. ­ Väsyttää, elämä tuntuu raskaalta. Nuorena juoksin ja hiihdin. Täälläkin on paljon erilaisia aktiviteetteja, minä olen vain laiskistunut. Nivelrikon toteamisen jälkeen en ole jaksanut osallistua yhteiseen jumppaankaan. Joskus kuitenkin ulkoilemme tuttavani kanssa. ­ Kai minä olen jo nukkunut niin paljon, että kiintiöni on täynnä, Jarl Fredman naurahtaa. 92 Terveydeksi! 1 | 2008 37

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45
Page 46
Page 47
Page 48
Page 49
Page 50
Page 51
Page 52
Page 53
Page 54
Page 55
Page 56
Page 57
Page 58
Page 59
Page 60
Page 61
Page 62
Page 63
Page 64
Page 65
Page 66
Page 67
Page 68
Page 69
Page 70
Page 71
Page 72

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy