Sivu 8 |
8 kulttuurierot Tuottajan kolumni Vip Valmennus Vip Maanantaina 25. elokuuta 2008 Kuurupiilossa oven takana Arja Vartia arja.vartia@lehdentekijat.fi Kulttuurikieli keskellä suuta Kielitaito ei yksin maailmanvalloituksessa riitä, pitää tuntea myös kohdemaan kulttuuri ja erilaiset toimintatavat. Tom Kalima Helena Hajanti, kuvitus helena.hajanti@lehdentekijat.fi Kun 70-luvulla olin työmatkalla Saudi-Arabiassa, minut kiikutettiin kiireen vilkkaa Suomi-näyttelyn avajaisista oven taakse piiloon, pois emiirin katseilta. Ihmettelin eletäänkö 1900-lukua. Olin sentään pukeutunut pitkään hameeseen ja pitkähihaiseen puseroon. Vastaavaa virhettä ei varmaankaan enää tapahtuisi, ainakin yhteyksiä arabimaailmaan on ollut 70-luvun alkuhaparoinnin jälkeen runsaasti. Hauskoja ja joskus vähemmän hauskoja tarinoita kulttuurien kohtaamisesta löytyy varmaan jokaiselta. Niitäkin tarinoita löytyy valitettavan monia, joiden seurauksena bisnekset ovat kariutuneet. Tietoa on nykyään tarjolla runsaasti. Yksi tiedon lähde on ulkoministeriö, jonka kulttuuriosaston uusi päällikkö kehoittaa haastattelussaan sekä yrityksiä että yksityisiä kansalaisia kysymään heiltä neuvoa. Ulkoministeriöön on karttunut maailman eri kolkilta tietoa myös kohdemaiden arjen keskellä, mikä onkin paras tapa tutustua uuteen kulttuuriin ja ihmisiin. Tavat haltuun. Paikallistuntemustakin tärkeämpää lisäksi ulkomaan työkomennuksella on paikallisen kulttuurin tunteminen. Pidemmän oleskelun aikana on mahdollisuus korjata erehdyksiä, mutta vääränlaiset ja maan kulttuuriin sopimattomat toimintatavat saattavat sulkea yhteistyön ovet ja tehdä matkasta turhan investoinnin, sanoo toimitusjohtaja Heikki Tikkanen Fintrasta. Erilaisten kulttuurien tuntemisen tarve ei rajoitu toimintaan ulkomailla, vaan se pitää nähdä osana yrityksen globaalia toimintaa. Yksikin väärinymmärrys saatUlkomaalaiset ihmettelevät usein suomalaisten ilmeettömyyttä, sillä kaikki 16 eri tunnetilaa näyttävät suomalaisen kasvoilla samalta. taa olla kohtalokas, sanoo kulttuurikouluttamiseen erikoistunut johtaja Tauno Taajamaa. Vuodesta 2000 lähtien tilanne on muuttunut ja osaamisvaatimukset kasvaneet. Pelkkä hyvä kielitaito ei yksin riitä vaan tarvitaan monenmoista osaamista Heikki Tikkanen korostaa, että kielitaidottomiksi ja huonosti käyttäytyviksi parjatuilla suomalaisilla on myös vahvuuksia. Historia on opettanut meille, että on pakko olla nöyrä. Monelta suurvallan liikemieKielitaito ei yksin riitä Taajamaan mukaan hyvä asenne on oppia ensin ymmärtämään, kuinka minut voidaan käsittää väärin ja sen jälkeen lähteä kehittämään itseään hyvän kulttuuritietämyksen alalla. heltä tämä taito on hukassa. Monien suomalaisten yritysten suhteellisen pieni koko tarkoittaa kilpailuetuna myös nopeutta, nöyryyttä ja tehokasta joustavuutta, Heikki Tikkanen korostaa. Hänen mukaansa suomalaiset ovat saanet etua myös Euroopan globalisaatiosta, mikä on tehnyt kansainvälisestä kanssakäymisestä arkipäiväistä. Tätä taustaa vasten kulttuurivalmennus on nähtävä yhtenä osana tehokkuusvalmennusta. Silti on aina katsottava minkälaista tehokkuuden kasvua siitä voi olla saatavissa, Tauno Taajamaa sanoo. Yritysten on koulutustarpeita pohtiessaan mietittävä: "Auttaako tämä meitä menestymään?" Monet kouluttajat tarjoavat ennen muuta räätälöintejä, joissa yritysten omat tarpeet varmasti parhaiten otetaan huomioon ja valmennus on osa liiketoiminnan kehittämistä. Kulttuurikoulutukseen erikoistuneita yrityksiä on useita. Suurimmat ovat vuonna 1962 Vientikoulutussäätiönä aloittanut Fintra. Toinen suuri on Johtamistaidon opisto JTO. Näiden lisäksi on useita pieniä, konsulttien tapaan toimivia yrityksiä. Erityisen haastava tässä suhteessa on Aasia, mutta myös muiden maiden kulttuureihin on syytä tutustua etukäteen, sanoo Return Ticketin toimitusjohtaja Marja Saviaro.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|