Sivu 10 |
10 Nyt Vip Maanantaina 6. marraskuuta 2006 Peruskunto ja pohjalaisuus Liikkeelle pitää lähteä. Periksi ei saa antaa, patistaa rajusta aivoverenvuodosta toipunut Eteran toimitusjohtaja Kalevi Hemilä kohtalotovereitaan. Arja Piispa Miika Kainu, kuvat miika.kainu@lehdentekijat.fi Sama mies. Sama mies kuin vuosia sitten, hiukan vanhempi vain. Tehtävä ja toimiala ovat vaihtuneet, mutta määrätietoisuus on entisellään. Kolme vuotta sitten arvailtiin, ettei TT:n vastanimitetty toimitusjohtaja, entinen pitkäaikainen maaja metsätalousministeri ja EU-asiantuntija äkillisen sairastumisensa jälkeen enää palaa vaativiin johtotehtäviin. Pelättiin jopa, ettei hänestä enää "tule ihmistäkään". Nyt hän istuu tyynenä neuvotteluhuoneen pöydän ääressä Eteran toimitalon seitsemännessä kerroksessa Helsingin Länsi-Pasilassa ja vilkuilee vaivihkaa kelloaan. On tunti aikaa siihen, kun eläkevakuutusyhtiön hallituksen puheenjohtaja tulee keskustelemaan yhtiön tulevasta strategiasta. Toimitusjohtaja ei halua myöhästyä tapaamisesta minuuttiakaan. Hemilästä ei hienoista jännitystä lukuun ottamatta mitenkään huomaa, että hän on ollut poissa pelistä miltei yhdeksän kuukautta. Hänen elämässään on sen pituinen musta aukko, josta hänellä ei ole minkäänlaisia muistikuvia. Ei hän sitä aikaa kuitenkaan kaipaa. En minä siitä osaa olla huolissani, hän sanoo. Ei tuossa ajassa paljon muistamista ole. Se oli kuntoutumista sairaalassa ja sitten kotona. Tärkeintä on, että muisti palasi. Muistan kaiken sairautta edeltävältä ajalta ja nyt taas kesäkuusta 2004 alkaen. Näillä muistoilla eletään. Hemilä muistaa tunteneensa voimakkaan vihlauksen päässään yht´äkkiä keskellä tavallista työpäivää. Häntä huimasi ja hän kutsui sihteeriään Maija Tulkkia viereisestä huoneesta. Hän muistaa kaatuessaan vielä yrittäneensä ottaa kiinni pöydän reunasta. Sitten pimeni. Olin poissa pelistä seuraavan kesäkuun alkuun saakka. Silloin muisti palasi. Hemilällä oli onnea. Hän pääsi nopeasti hoitoon Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja sai parasta mahdollista hoitoa. Aluksi tilanne näytti toivottomalta, lääkäriryhmä ei uskonut hänen toipuvan. Sitten nähtiin pieni mahdollisuus, että jos kaikki menee hyvin, ehkä se saattaa jäädä henkiin. Ja jos oikein hyvin menee, se voisi jopa palata töihin, Hemilä kertoo kuulemaansa. Hänen kohtalonsa ratkaisi taitava neurokirurgi, lukemattomia vaikeita aivoleikkauksia tehnyt professori Juha Hernesniemi. Tämä päätti leikata Hemilän. Pohjalaisella sitkeydellä Toipuminen oli hidasta. Hemilä oli aluksi hyvin heikkona. Mutta hän itse pitää tärkeimpänä sitä, että hän oli sairastuessaan hyvässä fyysisessä kunnossa."51-vuotias, hyväkuntoinen mies", lääkärilausunnossa sanottiin. Kuntouttajat antoivat lisäarvion: "pohjalainen". Hyväkuntoinen ja peräänantamaton pohjalainen, ne olivat minun lähtökohtani kuntoutumisessa, Hemilä myhäilee. Hän on syystä ylpeä kuntoutumisestaan. Kuntoutuksessa meitä oli 160 samanlaista. Kun kävin siellä viimeksi, ne muut olivat siellä vielä. Hemilän Kalevi oli lähtenyt. Kuntouttajat ja omaiset ovat kertoneet, että hänellä oli kaiken aikaa kova halu aktiiviseen liikuntaan. Hän ei jäänyt sänkyyn makaamaan, vaan lähti hyvin hanakasti liikkeelle. Kuntoon. Kotiuduttuaan sairaalasta Kalevi Hemilä aloitti säännölliset kävelylenkit. Päivittäin kävellessä saattoi kulua jopa kuusi tuntia. Pienen pieni mahdollisuus Kalevi Hemilä sai massiivisen aivoverenvuodon 23. syyskuuta 2003. Hän oli tuolloin vasta aloittanut uudessa tehtävässä Teollisuuden ja Työantajien toimitusjohtajana. Aluksi liikkuminen oli varovaista kävelyä terapeutin ja tukivälineiden avulla. Pikku hiljaa matkat pitenivät. Reuhtoa ei saanut, ei juosta eikä hölkätä vielä sittenkään, kun hän neljän kuukauden sairaalassa olon jälkeen tammikuun lopulla pääsi kotihoitoon. Mutta kävellä sai ja sitä hän teki. Kun vaimo aamulla lähti töihin, minä lähdin kävelemään. Kävelin kolme neljä kertaa päivässä, yhteensä viisi tai kuusi tuntia. Päivällä yksin, illalla vaimon kanssa. Pitkin Viikin peltoja ja metsäpolkuja. Tuotakaan aikaa hän ei muista. Pitämästään päiväkirjasta hän on lukenut, miten päivät kuluivat ja miten tavalliset arkitoimet, kuten hampaiden harjaaminen ja hiusten kampaaminen, vähä vähältä onnistuivat. Hemilä antaa kiitoksen ja tunnustuksen kaikille häntä hoitaneille. Hän ei usko saaneensa erikoiskohtelua julkisen asemansa takia. Nikotiinikorvaus lähes entisissä hinnoissa JOEL MAISALMI/AL Etelä-Karjalan keskussairaalalle suoradigitaalinen mammografia Paula Nikula Apteekissa nikotiinikorvausvalmisteiden kuten muidenkin itsehoitolääkkeiden hintaan sisältyy lääkeneuvonta ja käytön opastus. Samalla tarkistetaan myös, että lääke sopii muiden lääkkeiden kanssa käytettäväksi, muistuttaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura. Peuran mukaan apteekeista on jo tullut liittoon tietoa tapauksista, joissa nikotiinikorvikkeen kaupasta ostanut asiakas on hakeutunut apteekkiin käytössä ilmenneiden ongelmien takia. Kauppalehti Vip paula.nikula@kauppalehti.fi Irti. Etelä-Suomen lääninhallituksen tuoreen hintavertailun mukaan nikotiinikorvausvalmisteet ovat apteekeissa keskimäärin noin seitsemän prosenttia kalliimpia kuin päivittäistavarakaupoissa. Huoltamoilla ja kioskeissa tuotteet ovat kalliimpia kuin apteekeissa. Päivittäistavarakaupan yhdistys arvioi elokuussa 2004 vaatiessaan nikotiinikorvausvalmisteita kauppoihin, että niiden myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa laskisi kuluttajahintaa ainakin viidenneksellä. Kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa nikotiinikorvausEnnakoivaa. GE Healthcare Finland toimittaa Etelä-Karjalan keskussairaalalle suoradigitaalisen kuvauslaitteen rintasyövän seulontaan. Kuvantamislaite on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa julkisella hoitosektorilla. Laitteiden hinta vaihtelee 250 000500 000 euron välillä varustelun mukaan. Digitaalisen mammografialaitteen etuna on kuvan ja sädeannoksen tarkkuus, mistä on selkeää hyötyä potilaille. Kuvantamisnopeus sääsvalmisteiden valikoima on suppeampi kuin apteekeissa, eikä niistä saa neuvontaa valmisteiden käytöstä. tää myös terveydenhuollon resursseja, kertoo GE Healthcaren kansainvälisen mammografian liiketoiminnan johtaja Folke Lindberg. GE Healthcare Finlandilla on Suomessa 1 100 työntekijää. Pelkästään tänä vuonna joukkoon on palkattu liki sata uutta työntekijää tuotekehitykseen, tuotantoon ja laadun tarkkailuun. Yhtiön Suomen liikevaihto on "useita satoja miljoonia euroja". Tarkempia lukuja ei ole saatavissa. Valtaosa GE Healthcare Finlandin tuotteista kootaan ja valmistetaan Helsingin Vallilassa, minne keskitettiin tänä vuonna myös Tuusulan liiketoimet. Yhtiöllä on lisäksi tuotekehitysyksikkö Kuopiossa ja tutkimuskeskus Turussa. GE Healthcare Finland Oy:n toimitusjohtaja Jaana Tuominen kertoo, että Helsingistä on tullut entistä vahvempi GE Healthcaren maailmanlaajuinen osaamiskeskus. Panostamme erityisesti neurologisen monitoroinnin tutkimiseen, potilasvalvonnan langattomiin ratkaisuihin sekä digitaaliseen kuvantamiseen. Näkymät ovat hyvät, kertoo Tuominen.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|