Sivu 14 |
14 Vip Vip Maanantaina 6. marraskuuta 2006 Terveysbisnes käy kuumana Ikääntyminen ja sairauksien ennaltaehkäisy pitää terveydenhoidon houkuttelevana kasvualana. SUSANNA KEKKONEN Kasvava toimiala. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy, kun väestö ikääntyy ja sairastuvuuden määrä kasvaa. Antti Mustonen antti.mustonen@kauppalehti.fi Pelin paikka. Sijoittajat pitävät suomalaista terveydenhuoltoa mielenkiintoisena bisnesmahdollisuutena. Kasvunäkymät selittyvät isolta osin demografisilla tekijöillä. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy, kun väestö ikääntyy ja sairastuvuuden määrä kasvaa. Samoin varallisuuden kasvu lisää mahdollisuuksia käyttää aiempaa enemmän omalla rahalla ostettuja terveyspalveluja. Lisäksi on tietysti lakisääteinen työterveydenhuolto. Sekin kiinnostaa sijoittajia, sillä ennaltaehkäiseviä ja työssä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä pidetään Suomessa entistäkin tärkeämpinä. Työterveyshuolto on alan liiketoiminnalle tärkeää, sillä työnantajilla on oikeus saada Kelalta korvausta työterveyshuollon aiheuttamista kustannuksista. Terveydenhoito on yksi mielenkiintoisimmista ja kasvavimmista toimialoista. Yksityinen raha tukee sektoria, sillä tämä ala tarvitsee pääomia, sanoo pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capitalin partneri Juuso Kivinen. Potentiaalin tunnustavat myös muut pääomasijoittajat. Kivisen kanssa samoilla linjoilla on esimerkiksi MB-rahastojen toimitusjohtaja ja partneri Juhani Suomela, jonka luotsaama pääomasijoitusyhtiö on mukana työterveysja hoivapalveluita tuottavassa Medivireessä. Kansainvälisen pääomasijoitusyhtiö 3i:n Suomen maajohtajan Hannu Isohaaron mukaan toimialalla on selkeä kasvunvara Suomessa. 3i:llä on terveydenhoitoalalla pitkä historia eri maiden markkinoilla. Yhtiö on ollut mukana Terveystalossa ja on parhaillaan osakkaana Mehiläisessä. Isohaaro muistuttaa, että Suomessa terveydenhoitoon käytetään bruttokansantuotteesta arviolta vain noin 78 prosenttia, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava prosentti on hänen arvionsa mukaan noin 20 prosenttia. Suomessa toimiala on yhä hyvin pirstaleinen. Alalla on satoja ja taas satoja pieniä yrittäjävetoisia terveydenhoitofirmoja. Arvioiden mukaan jatkossa tullaan siis näkemään kilpailun lisäksi myös yritysjärjestelyjä ja konsolidoitumista. Alalta uskotaan löytyvän edelleen houkuttelevia yhtiöitä. MedOne on ulkoistuksen markkinajohtaja Antti Mustonen antti.mustonen@kauppalehti.fi Hinta-laatu. Terveyspalveluiden ulkoistaminen koki jonkinasteisen takaiskun lokakuun 23. päivä. Helsingin kaupunginhallitus, erityisesti vasemmisto ja vihreät, tyrmäsivät suunnitellun ehdotuksen sairaalanosastojen ulkoistamisesta. Helsingin terveyskeskuksen esityksestä Sponsor Capitalin osakkuusyhtiö MedOnen oli määrä ottaa hoitoonsa kaksi Helsingin jatkohoito-osastoa. MedOnella on kokemusta ulkoistuksista. Sen asiakkaana on 300 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja lääkäriasemaa. Jotkut kunnat ovat ulkoistaneet koko terveydenhuoltonsa jo vuosia sitten. Osa kunnista käyttää satunnaisesti yksittäisiä keikkalääkäreitä. Sponsor Capitalin Juuso Kivinen muistuttaa, että terveydenhoitopalveluiden turvaaminen herättää ihmisissä tunteita. Hän korostaa, että liian usein julkisuudessa ulkoistaminen ja yksityistäminen sotketaan keskenään. Hänestä peli on selvä, kun keskustelussa vain muistettaisiin, että kunnilla on palveluiden järjestämisvastuu, mutta varsinaisen tuottamisen voi ulkoistaa yrityksille. Tätä kutsutaan tilaaja tuottaja-malliksi, jossa tilaaja on kunta ja tuottaja yritys. Mallissa kunta määrittelee tarvitsemansa palvelut, joista sitten yritys vastaa esimerkiksi kiinteällä vuosihinnalla. Jos palvelu ei toteudu suunnitellusti, yritys voidaan määrätä maksamaan kunnalle sakkoja. Hinta-laatusuhde on paremmin hallittavissa näin kuin kunnan omana tuotantona, sanoo Kivinen. Hän ei halua syyttää asenteita kehityksen jarruttelusta, vaan antaa mieluummin kiitosta yleisen asenneilmaston paranemisesta. Kahdessa vuodessa tilanne on muuttunut selvästi myönteisempään suuntaan. Kunnat ovat oppineet ostamaan palveluita, ja toiminta on tehostunut. Helsingin ulkoistushankkeen taustalla olivat työvoimapula ja sakkomaksut, joita kaupunki joutuu maksamaan Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Sakot on luotu kepiksi kuntalaisten terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Tänä vuonna Helsingin maksettavaksi on kertynyt sakkoja jo yli kuusi miljoonaa euroa. Vuonna 2000 perustettu ulkoistusten markkinajohtaja MedOne työllistää 1 500 työntekijää, joista lääkäreitä on 1 200. Fakta Suuria ja keskisuuria lääkärikeskuksia 2005 Liikevaihto, milj. eur Mehiläinen* Medivire Työterveyspalvelut Oy Suomen Terveystalo* Diacor Terveyspalvelut Oy Helsingin Lääkärikeskus* Lääkäriasema Pulssi* Prakticonova Oy Tampereen Lääkärikeskus* Dextra* VITA-Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo* Medicity Oy 97,4 65,7 65,5 44,5 24,5 20,2 10,4 9,5 8,6 6,3 6,0 5,3 Kasvu, % 14,7 4,4 49,3 6,8 10,7 9,8 2,1 9,8 5,4 12,3 10,0 13,7 Liiketulos, milj. eur 5,20 3,70 2,20 5,43 1,90 2,10 1,78 0,37 0,58 0,06 0,50 0,22 Muutos (04) 1,80 0,80 0,80 1,37 0,37 0,39 0,07 0,07 0,11 0,66 0,06 0,28 Liiketulos, % 5,3 5,7 3,4 12,2 7,7 10,4 17,1 3,9 6,7 0,9 8,3 4,2 Sipo**, % 10,6 43,3 4,6 42,2 15,8 11,6 116,9 7,4 11,0 2,6 15,3 20,2 *) konserni, **) sijoitetun pääoman tuotto Lähde: Balance Consulting Havainnot Kasvuluvut pääosin hyvää yli 5 % tasoa, pääoman tuotto pääosin hyvää yli 10 % tai erinomaista yli 20 % tasoa. Huomattava, että liiketoiminta ei ole pääomavaltaista, joten pääoman tuotto saattaa vaihdella herkästi. Isommat muutokset liikevaihdossa voivat johtua yrityskaupoista. Pörssiin mahtuu Helsingin pörssissä terveydenhoitopalveluiden yhtiöitä edustaa yksin Oral Hammaslääkärit, joka tuli keittiön kautta listalle viime keväänä. Osakkeesta on tullut varsinainen pelipaperi voimakkaine päiväkohtaisine heilahteluineen ja yhteensä lähes 200 prosentin kurssinousulla. Pörssi oli myös Mehiläisen vaihtoehto, mutta viime keväänä H-Care Holding AB osti yhtiön osakeenemmistön CapManilta ja Sitralta. Nyt pääomasijoitusyhtiö 3i on yhteisenä pääomistajana ruotsalaisessa terveydenhuollon yrityksessä Caremassa ja Mehiläisessä. Pääomasijoittajat ovat mukana suurimmissa alan palveluita yksityisesti tuottavissa yrityksissä. Tavallisesti näiden sijoittajien strategioihin kuuluu listata osakkuusyhtiönsä, myydä se toiselle pääomasijoittajalle tai osallistua teolliseen järjestelyyn, jossa esimerkiksi fuusioidaan alan kaksi toimijaa. Riittävätkö resurssit? Sponsor Capitalin Kivinen pitää alan haasteena rahojen ja resurssien riittävyyttä. Lääkärija hoitajapulaa hän ei näe kovin dramaattisena ongelmana. Kivisen ja Suomelan mielestä alan kotimaisuusaste säilyy jatkossakin, sillä eri maissa terveydenhuollon rakenteet eroavat merkittävästi toisistaan. Silloin maiden välisiä synergiahyötyjä voi olla vaikea saavuttaa. Nyt työvoimapula on enemmänkin alueellista ja joitakin tiettyjä sektoreita koskevaa. Kansainvälisesti katsottuna Suomen lääkäritiheys on korkea. Haasteena on se, miten Suomi pystyy hyödyntämään olemassa olevan korkeatasoisen lääkärikuntansa, sanoo Kivinen. Suomelan mukaan ammattimaisen työvoimaan saatavuus on aina haaste, kun on kyse mistä tahansa palvelubisneksestä. Asenneilmasto esimerkiksi ulkoistuksia kohtaan on parantunut. Sitra mukana murroksessa Suomen itsenäisyyden juhlarahastolla Sitralla on meneillään viisivuotinen terveydenhuollon ohjelma, jonka avulla se pyrkii etsimään uusia ratkaisuja alan haasteisiin. Yksi päätavoitteista on lisätä terveydenhuoltopalveluiden tuottavuutta ja tehoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Sitran perustaman, Korona Invest Oy:n hallinnoiman Terveysrahasto Oy:n toiminta käynnistyi syyskuun alussa. Rahaston avulla kehitämme ja uudistamme yhtiömuotoisia terveyspalveluita sekä lisäämme läpinäkyvyyttä niiden tarjontaan, totesi Sitran Terveydenhuollon ohjelman johtaja Hannu Hanhijärvi rahaston käynnistymisen yhteydessä. Terveydenhuollon palvelutuotantoon sijoittavalla rahastolla on yli 20 miljoonan euron sijoitussitoumukset.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|