Sivu 25 |
Vip Maanantaina 5. helmikuuta 2007 Klubi 25 Monipuolinen kokoelma. Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Harri Kainulainen kertoo, että Kari Juvan Tyttö Karjalan -veistos on yksi Lähivakuutuksen omistamasta 60 veistostyöstä. Lähivakuutus satsaa taiteeseen Taiteen tukija. Lähivakuutus-yhtiöiden iskulauseen mukaan "taide kuuluu talon tapoihin". Tarkasti ottaen talon tapoihin kuuluu suomalainen taide. Koska olemme Suomessa toimiva vakuutusryhmä, olemme hankkineet vain ja ainoastaan suomalaista taidetta. Haluamme siten tukea kotimaisia kuvataiteilijoita, perustelee Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja Harri Kainulainen. Ensimmäinen taidehankinta Lähivakuutuksessa tehtiin vuonna 1979, kun taloon ostettiin Helmi Kuusen taidegrafiikkalehtiä. Ne hankittiin lahjoiksi. Ensimmäinen varsinainen taideostos oli Pentti Papinahon pronssireliefi Elotulet, jonka ostimme vuonna 1980. Siitä se lähti liikkeelle, Kainulainen kertoo. Nyt Lähivakuutuksen LÄHI-keskuksessa Espoon Leppävaarassa on runsaat 400 taideteosta, joista noin 60 on veistoksia. Joukossa on teoksia 1880-luvulta nykypäivään. Arvokkaimmasta päästä taitaa olla Albert Edelfeltin (18541905) Nainen parvekkeella. Se on mielenkiintoinen, pikkuisen puolivalmis teos, mutta hyvin kaunis. Lähivakuutuksen taidehankinnat ovat pitkälti talon entisen pääjuristin Erkki Alhon tekosia. Vaikka mies on jo jäänyt eläkkeelle, hän on yhä mukana hankintojen teossa. Viime vuonna hankimme kaikkiaan 23 taideteosta. Joukossa oli muun muassa Birger Kaipiaisen 1980-luvulta peräisin oleva Omenapuun alla -keramiikkavati, Werner Åströmin 1910-luvulla tekemä Maisemaimpressio-öljyvärityö ja Kari Huhtamon Externeus-pronssiveistos vuodelta 1974. Lähivakuutuksessa ostetaan taidetta paitsi siksi, että yhtiössä halutaan tukea suomalaisia taiteilijoita, myös siksi, että henkilökunta halutaan opettaa ymmärtämään kuvataiteita. Talossa myös pidetään säännöllisesti työntekijöille suunnattuja taidekierroksia. Onhan taide myös hieno sisustuselementti. Aika kalseitahan valkoiset seinä olisivat, jos ei niillä mitään olisi. Ja on taideteoksilla jonkinlaista tasearvoakin, vaikkeivat ne vakuutusmaailmassa katekelpoista tavaraa olekaan. Fakta Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys Perustettiin viime marraskuussa Perustajajäseniä: Taidesäätiö Merita, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Fortumin taidesäätiö, Enson taidekokoelmat -säätiö ja Suomi-yhtiöt Kokoelmissa lähes 5 000 teosta Tärkeimmät toimintamuodot: näyttelytoiminta Amos Andersonin taidemuseossa ja kokoelmien hoitoon liittyvien palvelujen järjestäminen jäsenille joiden töitä tai pelkästään kotimaisia teoksia. Osa taas on kiinnostunut paikkansa taidemaailmassa jo lunastaneiden taiteilijoiden teoksista. Mitään suosituimpien taiteilijoiden listaa Uusitalo ei kuitenkaan suostu tekemään. Yrityksiä kiinnostaa oikeastaan koko tämä meidän huippukaartimme. Joukossa ovat muun muassa Marika Mäkelä, Tero Laaksonen, Kuutti Lavonen, Marjatta Tapiola, Kristian Krokfors, Jukka Mäkelä ja Osmo Rauhala sekä kuvanveistäjä Ukri Merikanto ja lasitaiteilija Markku Salo, Uusitalo kertoo. Joukossa on myös monia nuoria taiteilijoita, niin maalareita, valokuvataiteilijoita kuin kuvaveistäjiäkin. Galleristin mielestä yritysten kannattaa hankkia itselleen taidetta, koska pääsääntöisesti sekä asiakkaat että yrityksen henkilökunta kokevat yrityksissä esillä olevan taiteen hyvin positiiviseksi asiaksi. Sitä paitsi jokainen itseään kunnioittava yritys hankkii itselleen taidetta, Uusitalo muistuttaa. Erityisen ilahtunut olen siitä, että Suomesta löytyy myös yrityksiä, jotka antavat hankkimiaan taideteoksia henkilökunnalleen kotiin lainaan. Tiedän muun muassa erään yrityksen, joka ostaa taidetta paljon ja säännöllisesti. Koska yrityksen toimitilat eivät ole suuret, sillä ei ole teoksille sijoituspaikkaa. Siksi yritys antaa töitä työntekijöilleen määrätyksi ajaksi lainaan korvauksetta. Kemiralla teoksia ylen määrin Näkyvyyttä. Pauliina Laitinen-Laihon mukaan Kemira on loistava esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut saamaan itselleen hienosti myönteistä näkyvyyttä taiteen avulla. Vuonna 1998 yhtiö järjesti Suomen taiteilijaseuran jäsenille suunnatun kuvataidekilpailun, jonka voittajatyöt se lunasti itselleen. Se oli hieno juttu. Yhtiö sai siitä valtavasti hyvää palautetta, Laitinen-Laiho muistelee. Kemiran kuvataidekilpailun primus motorina oli yhtiön silloinen lakiasiainjohtaja Juhani Kari. Tuomaristossa istui Kemiran kahden työntekijän lisäksi kolme taiteen asiantuntijaa. Kilpailun voitti Teemu Saukkonen Lämmin reviiri -maalauksellaan. Yhteensä kilpailuun tuli yli 500 työtä, mikä kertoo siitä, että taidepiireissä kilpailu herätti huomiota. Ammattijuryn lisäksi henkilökunta äänesti oman suosikkityönsä, kertoo Kemiran viestintäjohtaja Timo Leppä. Viime vuosina Kemira ei ole tehnyt taidehankintoja, eikä yhtiöllä ole erityistä taiteenhankintastrategiaa. Kun Kemira-talo rakennettiin vuonna 1985, jokainen osasto sai taidetta varten tietyn määrärahan. Vuosi sitten toimitalomme myytiin kiinteistörahastolle, ja teimme omiin tiloihimme ison remontin. Remontissa seinäpinta-ala väheni, minkä vuoksi olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on 20 vuotta sitten ostettuja tauluja ylen määrin. Tarve taidehankintoihin on siksi minimaalinen, Leppä kertoo. Kemirassa on remontin yhteydessä pohdittu paljon sitä, minkälainen taide sopii mihinkin ympäristöön. Timo Lepän mielestä tämä on kiinnostava kysymys. Olemme miettineet, miten hyvin 80luvulla ostamamme taulut sopivat yhteen remontissa varsin moderniksi muuttuneen toimistoilmeen kanssa. Pohdimme, tulisiko meidän myydä vanhat taulut pois ja ryhtyä ostamaan kokonaan uutta taidetta. Todennäköisesti emme kuitenkaan tee niin, vaan etsimme omistamillemme tauluille sopivat paikat uudesta toimistostamme.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|