Sivu 16

Kauppalehti | Maanantaina 9. marraskuuta 2009 Kesäasunto Virosta pikkurahalla Vuonna 2007 Viron markkinoilla koetusta huipusta asuntojen hinnat ovat tippuneet enimmillään 60 prosenttia. Kirsi Hantula, teksti ja kuva Loma-asuminen. ­ Nyt ei kannata myydä, vaan ostaa, tiivistää kiinteistövälittäjä Raimo Juutinen Kulla Kinnisvara -yhtiöstä. Juutinen ja hänen vaimonsa Kulla Juutinen ovat harjoittaneet asuntokauppaa Viron Kuresaaressa 11 vuotta. Juutisten mukaan loma-asuntojen ja -mökkien keskihinnat Kuresaaressa ovat tipahtaneet 50­60 prosenttia kriisin seurauksena. Samaan lukuun päätyy kiinteistövälittäjä Ingmar Saksing Pärnussa ja Saarenmaalla toimivasta LVM Kinnisvarasta. Osa asuntoja myyvistä yrityksistä ja yksityishenkilöistä on ajautunut taloudellisiin ongelmiin ja joutuu myymään tappiolla ja hyvin nopealla aikataululla. Syksyllä esimerkiksi Kuresaaressa on nähty kokonaisten kerrostalojen pakkohuutokauppoja. Pienemmissä kohteissa hintapaineita on etenkin isommissa kohteissa, kuten omakotitaloissa, koska niiden myyntiajat venyvät pitkiksi. ­ Ei niitä saa kaupattua, jollei myy riittävän edullisesti, toteaa Raimo Juutinen. Kotimarkkina piristymässä Elpymistä. Loma-asuntomarkkina on kääntymässä kohti talvisesonkia. Kiinteistömaailman toimitusjohtajan Tommi Rytkösen mukaan vapaa-ajan asuntojen, etenkin suurempien hiihtokeskusten kauppa on piristynyt. ­ Viime keväästä markkina on kyllä virkistynyt, vaikka ei lomaasuntoja vieläkään varsinaisesti revitä käsistä. Itäiset naapurimme ovat myös jossain määrin palanneet markkinoille ja tällaista viestiä on tullut sekä läntisemmästä Suomesta että idästä myös. Rytkösen mukaan parhaillaan kiinnostus kohdistuu nyt hieman edullisempiin kohteisiin kuin esimerkiksi muutama vuotta sitten. ­ Nyt puhutaan noin 100 000­ 150 000 euron aivan perinteisistä suomalaisista kesämökeistä, erityisesti järvi-Suomen alueella, joihin kysyntä on kohdistunut. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että vapaa-ajan markkina on hieman elpymään päin. Menee vielä ainakin muutama vuosi kuitenkin siihen, että päästään parin vuoden takaiselle tasolle, Rytkönen arvioi. Kauppalehti Neliöhinta 800 euroa Asuntojen hintaralli on ollut samanlainen myös muualla Virossa. Asunnot maksavat nyt suunnilleen saman verran kuin 2000-luvun alkuvuosina. ­ Pärnusta voi saada nyt 50 000­ 60 000 eurolla hirsimökin läheltä rantaa tai jokivarresta. Samalla hinnalla saa myös kaksion tai kolmion Pärnun ranta-alueelta tai kaupungin keskustasta, kuvaa Saksing. Vuoden 2007 huhtikuun hintahuipusta asuntojen keskimääräinen neliöhinta koko maassa on tipahtanut 52 prosenttia. Asuntokauppaa työkseen analysoiva konsultti Tõnu Toompark laskee, että Tallinnassa keskimääräinen neliöhinta on nyt 12 000 kruunua, eli noin 800 euroa. Tartossa se on miltei sama ja Pärnussa vielä alempi. ­ 30 vuodeksi mitoitetulla lainalla keskituloiset virolaiset voivat ostaa nyt 50­60 neliön huoneiston, kun vuonna 2006 heidän rahansa riittivät enintään 35 neliöön, kuvaa Toompark. sa on nähty syksyllä orastavia merkkejä asuntosijoittajien palaamisesta markkinoille. ­ Täällä ovat ensimmäiset liikkeellä nyt. Odotan, että vuodenvaihteeseen mennessä se saattaa levitä kuin kulovalkea, toteaa Raimo Juutinen. Pärnussa myös ulkomaisten ostajien osuus kuluvan vuoden aikana on noussut voimakkaasti. Tänä vuonna ulkomaalaisten määrä LVM Kinnisvaran kaikista asiakkaista on noussut jopa neljännekseen, kun se kolme vuotta sitten oli vain joitakin prosentteja. Yrityksen ulkomaisista asiakkaista viime kuukausien aikana 80 prosenttia on tullut Suomesta. Myös venäläisten määrä on kasvussa. Mikäli asuntojen hinnat lähtevät Virossa ennusteen mukaisesti nousuun ensi vuoden alkupuoliskolla, nousun arvioidaan olevan melko maltillista. Sijoitusmielessä Kuresaaresta asunnon ostava voisi toivoa seuraavalle parille vuodelle sijoitukselleen maltillista noin 6­7 prosentin vuosituottoa, arvioi Raimo Juutinen. Tõnu Toompark epäilee asuntojen hintojen Virossa junnaavan pari, kolme vuotta paikoillaan, ennen kuin ne lähtevät jälleen nousuun. Asuntokauppa. Tallinnassa asuntojen keskimääräinen neliöhinta on nyt 12 000 kruunua, eli noin 800 euroa. Kesä romautti hinnat Hintarojahdus on ollut pienin kalleimmilla alueilla, esimerkiksi Tallinnan vanhassa kaupungissa, mutta niissäkin lama on leikannut hinnoista noin kolmanneksen. Kulunut kesä oli Viron asuntokaupassa miltei vapaan pudotuksen aikaa, kuvaa Toompark. Hänen mukaansa touko-heinäkuussa asuntojen hinnat laskivat Virossa noin neljänneksellä. Toompark arvioi pahimman rysähdyksen olevan nyt ohi, mutta uskoo hintojen liukuvan edelleen hiljalleen alaspäin loppuvuoden ajan. Asuntojen hintojen pohjakosketusta hän ennustaa ensi keväälle. Viitteitä siitä, että asuntomarkkinoiden pohja lähenee, antavat syksyn hintatiedot pääkaupungista. Tallinnassa hintojen aleneminen näyttää jo miltei lakanneen. Koko maassa asuntokauppojen määrä oli alimmillaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä, minkä jälkeen käyrä on alkanut varovaisesti nousta. Toomparkin mukaan asuntomarkkinoiden pohjakosketuksen lähestymisestä kielii myös se, että virolaisten kotitalouksien luottamus on alkanut hienoisesti vahvistua. Talousluottamus on yhä erittäin matalalla, mutta aallonpohja on ilmeisesti ohitettu. Samaan aikaan myös uhka Viron valuutan devalvoimisesta on pienentynyt selvästi. Sijoittajat jo valppaina Asuntoja Virossa ostavat nyt ennen kaikkea asunnonvaihtajat siis tavalliset virolaisperheet ja asuntosijoittajat. Ingmar Saksingin mukaan kotimaiset sijoittajat seuraavat nyt tarkasti esimerkiksi pakkohuutokauppailmoituksia ja myyntitarjontaa. ­ Jos hyvä kohde tulee myyntiin vallitsevaan markkinahintaan tai sitä edullisemmalla, se menee nopeasti. Juutiset arvioivat, että KuresaaresTuotto löytyy radanvarresta Oulussa ja Rovaniemellä asuntosijoittaja voi päästä kymmenen prosentin tuottoihin. Helsingissä kuukausituotto jää 3­5 prosenttiin. Kirsi Hantula Vuokratuotot. Asuntosijoittamista harkitsevan ei välttämättä kannata lähteä pelkän vuokratuoton perässä kovin kauas omilta kotikonnuiltaan. ­ Asunnon kannattaisi olla jollakin sellaisella etäisyydellä, että on realistista ajatella pystyvänsä hoitamaan asuntoa. Jos esimerkiksi asuntoon tulee jotakin korjaustarvetta tai vuokralainen vaihtuu, muistuttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Tutusta kaupungista sijoittaja osaa myös parhaiten hankkia asunnon sopivalta alueelta. Kotikaupungin ohella Koro-Kanerva kehottaa asuntosijoittajaksi mielivää kääntämään katseensa vaikkapa synnyinkaupunkiin tai entiseen opiskelukaupunkiin. ­ Asuntosijoittajalle esimerkiksi Kouvola ja Pori ovat olleet hyviä, joku sellainen kaupunki, jossa on iso opinahjo ja paljon potentiaalisia vuokralaisia. Asuntojen korkeiden hankintakustannusten vuoksi suurimpia vuokratuottoja asuntosijoittajalle heruu pääkaupungin ulkopuolelta. Esimerkiksi Rovaniemellä ja Oulussa sijoittaja voi toivoa pääsevänsä kymmenen prosentin tuottoihin, Helsingissä kuukausituotto jää tällä hetkellä 3-5 prosenttiin. Helsingin kalliin hintatason vuoksi asuntosijoittajia kiinnostavat nyt myös pääkaupunkiseudun radanvarsikunnat. Asuntosijoittajan ei kuitenkaan kannata tuijottaa pelkkää vuokratuottoa, sillä pitkän tähtäimen sijoittaja palkitaan Helsingissä varmalla arvonnousulla. Myös Turussa ja Tampereella asuntojen hintojen voi luottaa kallistuvan, arvioi Koro-Kanerva. Kaupungista riippumatta tärkeintä on valita sijoitusasunto oikein. Parhaimmin tuottavat hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella sijaitsevat pikkuasunnot. Suomen Vuokranantajien mukaan yksiöissä ihannekoko on 20 neliötä, koska asunnon vastikekulut jäävät vuokraan nähden pieniksi. Kaksioissa Koro-Kanerva pitää parhaimpana 40-neliöistä asuntoa, johon mahtuu asumaan myös kaksi vuokralaista. Kahdelle maksajalle kaksion vuokra ei muodostu kohtuuttomaksi.

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy