Sivu 17 |
ICT Vip Maanantaina 3. syyskuuta 2007 Vip 17 Tutustu itse George Siemensin näkemyksiä e-oppimisesta www.elearnspace.org Esimerkkejä Atlantic Linkin asiakkaiden e-oppimisratkaisuista http://atlantic-link.co.uk/ ourwork.htm# Asiakkaiden ääni parantaa bisnestä Sosiaalinen media eli kuluttajien internetiin tuottama sisältö vaikuttaa yhä enemmän yritysten toimintaan. Asiakkaista voi oppia lisää nettikeskusteluja seuraamalla, ja sosiaalinen media avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hasse Härkönen JUUSO NORONKOSKI/LT Åbo Akademin tutkija Kim Holmberg podcast-haastattelussa http://sulapinta.wordpress. com/2007/07/17/bonusraitahaastattelussa-abo-akademin-tutkija-kim-holmberg/ Nopeaa sisällöntuotantoa Julia Huovinen julia.huovinen@lehdentekijat.fi Yhteisö verkossa. Internetin ja mobiililaitteiden kautta syntyneiden verkkoyhteisöjen merkitys yrityksille kasvaa koko ajan. Kuluttajat ovat muuttuneet passiivisista mainonnan vastaanottajista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka ottavat kantaa ja levittävät tietoa tuotteista. Samalla kuluttajien vaikutusvalta on kasvanut. Yritykset seuraavat yhä enemmän tuotteitaan koskevaa keskustelua verkossa, ja markkinatutkimuksissa pyritään analysoimaan keskustelupalstojen ja blogien sisältöjä, VTT:n erikoistutkija Asta Bäck sanoo. Bäck vetää VTT:n SOMED-projektia, joka on sosiaalisen median tutkimushanke. Keskustelupalstoilta saatu aineisto on arvokasta yrityksille, koska kuluttajien mielipiteet ovat spontaaneja toisin kuin esimerkiksi kyselytutkimuksissa. Tutkija Maria Antikaisen mukaan yrityksissä on vähitellen alettu ymmärtää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yritykset pyrkivät perustamaan omia verkkoyhteisöjään esimerkiksi nettisivujensa yhteyteen. Kuluttajat haluavat keskustella paitsi toistensa myös yrityksen edustajien kanssa ja kysyä neuvoja heiltä. Dialogi ja siitä seuraava tietojen vaihto ja oppiminen ovat tärkeitä asioita sekä kuluttajille että yrityksille. Oppijan ohjelmistot. Atlantic Link on brittiläinen ohjelmistoyritys, jonka tuotteet on tarkoitettu verkko-opetusmateriaalien tehokkaaseen tuotantoon. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa LogicaCMG, HSBC ja Virgin Atlantic. Mike Alcock, Atlantic Linkin toimitusjohtaja, mitä kaikkea on eoppiminen? Edustamassani yritysmaailmassa e-oppiminen halutaan rajata tänä päivänä miltei ainoastaan tarkoitusta varten tehtyihin ohjelmistoihin. Uskon silti, että tulevaisuudessa wikien, blogien, podcastien ja pikaviestien merkitys tulee kasvamaan. Kun MySpace-sukupolvi siirtyy työpaikoille, he odottavat oppivansa monipuolisilla tavoilla, jotka ovat heille jo nyt arkipäivää. Katoaako kasvokkain oppiminen Second Lifen syövereihin? Vastuu e-oppimisen kehittämisestä tulee siirtymään alan asiantuntijoille, kun se ennen on ollut ohjelmoijien valtakuntaa. Pikaisia koulutuspulahduksia kysytään tulevaisuudessa enemmän. Uusilla työkaluilla yritykset voivat itse tuottaa, hallinnoida ja muokata e-oppimisen materiaaleja. Uskon, että joillain alueilla eoppiminen tulee syrjäyttämään kasvokkain tapahtuvan koulutuksen. Jos vaikka 10 000 työntekijää täytyy perehdyttää uusiin it-käytäntöihin, se on ainut kustannustehokas tapa. En ole täysin vakuuttunut Second Life -tyyppisten ratkaisujen tehokkaasta käytöstä e-oppimisen välineinä. Mutta toisaalta, ehkä meidät tulevaisuudessa päästetään vain virtuaalisiin koulutustilaisuuksiin kuka tietää? MIIKA KAINU/LT Suoraa ja välillistä hyötyä Yritysten kannalta tuhannen taalan kysymys on, miten kasvavaa sosiaalista mediaa ja sen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Tällä hetkellä tyypillinen tapa tehdä rahaa sosiaalisen median palveluilla on myydä mainostilaa sivustoille. Jos palvelulla on esimerkiksi YouTuben tai MySpacen tapaan miljoonia käyttäjiä, mainostaja saa ilmoitukselleen laajan näkyvyyden. Toinen perinteinen tapa lyödä rahoiksi on myydä itse kehitetty ja suosituksi noussut foorumi uudelle omistajalle. Mitä enemmän käyttäjiä palvelulla on, sitä paremman hinnan siitä voi pyytää. Näiden vaihtoehtojen rinnalle mietitään nyt uusia liiketoimintamalleja. Yksi mahdollisuus on kehittää lisäpalveluja, joiden käyttö on maksullista. Ilmaiset peruspalvelut houkuttelevat suuret massat foorumille, ja osalle heistä voidaan myydä lisäpalveluja. Sosiaalisen median työkaluja voidaan ottaa käyttöön myös ammattisovellutuksissa. Välillisesti sosiaalisesta mediasta on helpompi saada hyötyä. Kuluttajista saatavan tutkimustiedon lisäksi netillä on nykyään yhä enemmän vaikutusta yrityskuvaan. Brändit ja tuotteet tulevat tunnetuksi nettikeskustelujen kautta. Verkkoyhteisöjen avulla on mahdollista sitouttaa asiakkaita entistä paremmin: sosiaalisen median palveluja voi katsoa asiakassuhteiden Blogeista liiketoimintaa. VTT:n Asta Bäck (vas.) ja Maria Antikainen tutkivat SOMED-tutkimushankkeessa sosiaalista mediaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. 2000-luvun ilmiö Sosiaalisella medialla tarkoitetaan sellaisia sovelluksia, joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä on olennainen merkitys palvelun arvon syntymisessä. Hyviä esimerkkejä sosiaalisesta mediasta ovat verkkotietosanakirja Wikipedia ja videopalvelu YouTube. Sosiaalinen media on 2000-luvun ilmiö. Keskustelupalstoja netissä on ollut pitkään, mutta viime vuosina yleistyneet digikamerat, muut uudet teknologiat ja yhteyksien nopeutuminen ovat mahdollistaneet monipuolisen sisällön tuottamisen käytännössä kaikille. Nuorissa ikäluokissa sosiaalisesta mediasta on tullut osa arkikokemusta. Arvion mukaan Yhdysvalloissa yli puolet teini-ikäisistä käyttää sosiaalisen verkostoitumisen medioita. Tällä hetkellä internet on keskeinen kanava, mutta mobiiliteknologiaan perustuvien yhteisöjen määrän odotetaan kasvavan nopeasti lähivuosina. "Jos kuluttajat eivät vaihda mielipiteitä yrityksen omalla foorumilla, se tapahtuu joka tapauksessa jossain muualla." Maria Antikainen, VTT:n tutkija kehittämisen uutena välineenä. Keskusteluja seuraamalla on myös mahdollista haistella uusia trendejä, Maria Antikainen listaa. Kääntöpuolena on se, että myös yrityksen kannalta negatiiviset asiat leviävät nopeasti verkkoyhteisöissä. Hyvä maine voi kärsiä pahan kolauksen, jos yrityksen tuotteita tai palveluja kritisoidaan rajusti. Viihdettä ja tiedonhankintaa Sosiaalista mediaa hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämisen lisäksi toinen avainkysymys on, miten saada kävijöitä omalle foorumille. Menestyneet verkkopalvelut osoittavat, että suuruus on keskeisAsiantuntija. Social networking -sivustojen mahdollistama sosiaalinen e-oppiminen on tulevaisuutta, ja sen merkitys tulee kasvamaan myös yrityksissä, sanoo Mike Alcock. tä menestyksen suhteen. Toimiakseen kunnolla sosiaalinen media vaatii suurta käyttäjämäärää. Isojen yhteisöjen sisälle syntyy usein pienempiä, erikoistuneita ryhmiä, joten kävijöillä on valinnanvaraa. Siinä mielessä voittajat näyttävät vievän kaiken, Asta Bäck arvioi. Verkkoyhteisöjen vetovoimaa tutkineen Maria Antikaisen mukaan ihmisiä houkuttelevat sekä viihteellisyys että tiedonhankinta. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että kävijä kokee saavansa välitöntä hyötyä sosiaalisesta mediasta. Yhdelle se tarkoittaa omien tuotosten esille saamista, toiselle uusien kavereiden etsintää, kolmannelle tietoja ja kommentteja esimerkiksi autonostoa helpottamaan ja niin edelleen. Olennaista on, että palvelun käyttäminen on helppoa ja vaivatonta. Lisäksi palvelussa on jatkuvasti oltava jotain uutta, joka houkuttelee paikan päälle yhä uudelleen. Yrityksen kannalta olisi tietysti hyvä, että keskustelua käytäisiin sen omalla foorumilla. Jos kuluttajat eivät vaihda mielipiteitään siellä, se tapahtuu joka tapauksessa jossain muualla. Sosiaalista mediaa on kuitenkin hyvin vaikea kontrolloida, ja liiat kontrollointiyritykset yleensä näivettävät keskustelun täysin, Antikainen sanoo. Sosiaalisen median avoin verkkolaboratorio http://owela.vtt.fi.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|