Sivu 9

1.1 Ilmastollinen korroosio Ilmastollisen korroosion nopeuteen vaikuttavat mm. ilman suhteellinen kosteus, lämpötila, epäpuhtaudet, pinnan asento ja sijainti rakenteessa. Ilmastollisen korroosion voimakkuuden arvioimiseksi ilmasto-olosuhteet voidaan luokitella maaseutu-, kaupunki-, teollisuusja meri-ilmastoihin. Märkäaika. Jotta metallin ilmastollista korroosiota yleensä tapahtuisi, pitää metallin pintaa peittää elektrolyyttikalvo. Tätä ajanjaksoa, jolloin metallin pinta on kosteuden vaikutuksen alaisena, kutsutaan märkäajaksi. Pinta voi kastua sateen, sumun tai kosteuden kondensoitumisen seurauksena. Useille metalleille on löydettävissä niin kutsuttu kriittinen suhteellisen kosteuden arvo, jonka yläpuolella korroosio nopeutuu oleellisesti. Metallin laadusta ja pinnalla mahdollisesti olevista korroosiotuotteista tai muista yhdisteistä riippuen kriittisen kosteuden arvo vaihtelee välillä 60­95 %. Kun syöpyminen on kerran alkanut, sen jatkumiseen tarvittava ilman kosteuspitoisuus voi olla vieläkin matalampi. Teräs voi syöpyä ilman suhteellisen kosteuden ollessa alle 40 %, jos pinnalla on kloridipitoisia suoloja. Lämpötila. Lämpötila vaikuttaa korroosioon siten, että korroosionopeus kasvaa lämpötilan kohotessa. Veden jäätymispisteen alapuolella korroosio on vähäistä tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Kuitenkin epäpuhtaalla pinnalla syöpyminen voi jatkua jopa pienellä pakkasella, sillä monet suolat alentavat elektrolyyttinä toimivan veden jäätymispistettä. Ilman epäpuhtaudet. Kaksi tärkeintä ilman epäpuhtautta, jotka kiihdyttävät metallin korroosiota ovat kloridit ja rikkidioksidi. Rannikolla kloridit ovat peräisin merivedestä ja niiden vaikutus vähenee nopeasti mentäessä rannikolta sisämaahan päin. Muu kloridien lähde voi olla esimerkiksi maantiesuola. Kloridien vaikutuksesta pintojen kastumiseen tarvittava ilman suhteellisen kosteuden arvo pienenee. Lähinnä rikkipitoisista polttoaineista peräisin oleva rikkidioksidin määrä ilmassa vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen voimakkaasti. Rikkidioksidi muodostaa ilman kosteuden kanssa rikkihappoa. Metallipinnalla rikkihappo muuttuu sulfaatiksi. Sulfaatti-ionien vaikutusmekanismi metallien korroosiossa vaihtelee eri metalleilla. taa muun muassa veden virtausnopeus, happipitoisuus, lämpötila, biologinen toiminta ja liuenneet suolat. Luonnon vesien syövyttävyys vaihtelee niiden kemiallisen koostumuksen mukaan, ja nopeinta korroosio on merivedessä. 1.3 Korroosio maassa Korroosio maassa on ääritapauksissaan samanlaista kuin korroosio vedessä tai ilmassa, monissa tapauksissa jotain siltä väliltä. Syövyttävänä ympäristönä maaperä on heterogeeninen, huokoinen ympäristö, ja korroosionopeus voi olla eri paikoissa hyvin erilainen. 1.4 Korroosion ilmenemismuodot Metallien korroosiota voi tapahtua tasaisesti koko pinnalla tai paikallisesti: piste-, piilo-, rakotai jännityskorroosiona. Yleinen korroosio tapahtuu tasaisesti, lähes samalla nopeudella koko pinnalla. Esimerkkejä tästä ovat teräksen ilmastollinen korroosio ja korroosio kemikaaleille altistetuissa metallipinnoissa. Pistekorroosiossa metalli syöpyy pienillä alueilla synnyttäen paikallisia, kuoppamaisia syvänteitä. Esim. pinnan karheus, liuoksen voimakas virtaus pintaa kohti ja kloridi-ionit merivedessä voivat aiheuttaa paikallista syöpymistä. Pistekorroosiota esiintyy yleensä metalleilla, joiden korroosionkestävyys perustuu pintaa suojaavaan passiivikerrokseen. Näitä ovat esim. alumiini ja ruostumaton teräs. Metallipinnalla olevien korroosiotuotteiden tai maalipinnan rajalla voi esiintyä piilokorroosiota. Rakokorroosiota esiintyy ahtaissa raoissa, syvennyksissä ja rei'issä, joissa happea on vähän. Kloridi-ioni kiihdyttää sekä piiloettä rakokorroosiota. Ruostumaton teräs on erittäin herkkä tämäntyyppiselle korroosiolle. Galvaanisessa korroosiossa samassa elektrolyytissä, esim. merivedessä, epäjalompi ja jalompi metalli ovat sähköisessä kontaktissa toisiinsa, jolloin epäjalompi metalli syöpyy. Syöpyminen tapahtuu sitä nopeammin, mitä pienempi epäjalomman metallin pinta on verrattuna jalomman metallin pintaan, ja mitä suurempi metallien jalousero on. Esim. niittiliitoksissa niitteihin ei voi valita liitettäviä materiaaleja epäjalompaa metallia. Jännityskorroosiota, korroosioväsymistä, eroosioja kavitaatiokorroosiota aiheutuu, kun samanaikaisesti korroosion kanssa metalliin kohdistuu mekaanista jännitystä tai kulumista. 1.2 Korroosio vedessä Korroosionopeus vedessä riippuu siitä, kuinka nopeasti happi pääsee siirtymään metallipinnalle. Tähän vaikut2 T I K K U R I L A O Y I N D U S T R I A L C O A T I N G S

Section 1

Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
Page 25
Page 26
Page 27
Page 28
Page 29
Page 30
Page 31
Page 32
Page 33
Page 34
Page 35
Page 36
Page 37
Page 38
Page 39
Page 40
Page 41
Page 42
Page 43
Page 44
Page 45
Page 46
Page 47
Page 48
Page 49
Page 50
Page 51
Page 52
Page 53
Page 54
Page 55
Page 56
Page 57
Page 58
Page 59
Page 60
Page 61
Page 62
Page 63
Page 64
Page 65
Page 66
Page 67
Page 68
Page 69
Page 70
Page 71
Page 72
Page 73
Page 74
Page 75
Page 76
Page 77
Page 78

Miksi näet tämän sivun?

Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.

Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.

Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.


Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy